Etusivu » Blogi
Blogi / 01.06.2018 20:38

Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen

Kevät on ihanaa aikaa. Luonto puhkeaa kukkaan ja ilmassa on paljon onnistumisen iloa. Koulut päättyvät ja maailmalle lennähtää suuri joukko koulunsa päättäviä, osa ammattiin valmistuneita ja osa koulutuksensa jonkin etapin saavuttaneita. Erityisesti nuorten valmistuminen on herkkää ja suloista. Onnellisen nuoren lisäksi iloa ja ylpeyttä tuntevat myös vanhemmat ja koko suku. Ja se on aivan oikein, onnistumista pitää juhlia!

Harmillisesti tätä juhlintaa ja ilon esille tuomista toisinaan myös moititaan. Onko se sitten suomalainen luonteenlaatu, johon sopii Eino Leinon Laulu onnesta ensimmäiset sanat: ”Kell onni on, se onnen kätkeköön”.

Sosiaalisessa mediassa olen nähnyt kirjoitettavan, että vanhemmat liikaa lirkuttavat jälkikasvunsa ”älliä” ja muita onnistumisia. Tästä pahoittavat mielensä vanhemmat, joiden lapset eivät ole syystä tai toisesta onnistuneet tai saaneet mahdollisuutta opiskeluun ja valmistumiseen.

On surullista, että toiset jäävät osattomaksi onnistumisen ja valmistumisen ilosta, etenkin kun kyseessä ovat elämänsä alussa olevat nuoret. Vetää hiljaiseksi, kun vasta kouluaan aloittamassa oleva ihmisen taimi on jo luovuttanut, eikä edes yritä, saa tukea tai jostain syystä kykene opiskelemaan. Mutta tragedia ei ole syy estää toisia iloitsemasta, vaan se on syy tehdä asialle jotakin.

Edessä on uusi syksy ja uusi lukukausi. Toivon, että kaikki laittavat jonkinlaisen kortensa kekoon, että tulevaisuudessa yhä useampi nuori saa iloita, haaveilla ja onnistua.

Erja Pekkala

Pääkirjoitus / 10.08.2018 17:08

Sosiaalisessa mediassa oli kirjoitus, jossa kerrottiin pienestä pojasta, joka oli seurannut sivusta koiralleen keppiä heittäneen kirjoittajan touhuja ja koiran ylenpalttista kehumista. Yllättäen poika oli sanonut, että hän haluaisi myös olla koira. Kirjoittaja oli kysynyt syytä ja poika oli vastannut. ”Minä haluaisin, että minullekin sanottaisiin - Hyvä poika!”

Lue lisää »
Blogi / 01.08.2018 11:26

Somen suurkuluttajana olen törmännyt ilmiöön kieliopin ja käytöstapojen puuttuminen. Sanahirviöt lauvantai, pyöräiliä, opiskelia ja enään seikkailevat usein päivityksissä. Päivämäärien oikeinkirjoitus on näyttänyt jäävän historiaan. Suoraan sanoen puistattaa törmätä lauseeseen, jossa kuka-sana on korvattu ketä-sanalla. Ketä oikeasti puhuu niin? (Eikö ollutkin kamalaa?)

Lue lisää »

Pääkirjoitus