Etusivu » Kulttuuri
Kulttuuri / 26.03.2018 12:39

Kauhajokelaiset vapaussodassa

Kauhajoen hautausmaalla oleva sankaripatsas on omistettu Vapaussodan kaatuneille. Kuva: Tuomas Koivuniemi.

Viime vuonna on kiinnitetty huomiota kiitettävästi Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen ja vuosien 1939-45 sotien veteraanien merkitykseen itsenäisyyden turvaamisessa. Se on erinomainen asia. Sen sijaan vuoden 1918 sisällissodan/vapaussodan veteraaneista ja heidän panoksestaan on puhuttu tämä vuoden aikana aika vähän. Tästä syystä kerron tamperelaisia terveisiä asian tiimoilta. Tampereen valloitus 100 vuoden takaa on suuren huomion kohteena ja sitä seurataan Aamulehdessä päivittäin.

Lapsuudessani kuulin paljon tarinoita vapaussodasta. Mitään muuta nimitystä en silloin kuullut, eikä sodan oikeutusta kukaan muistelijoista koskaan kiistänyt. Erityisesti puhuttiin Tampereen valtauksesta, johon valtaosa kauhajokelaisista suojeluskuntalaisista osallistui. Tampereen valtaus oli sodan ratkaisevin taistelu, joka käytiin maalis-huhtikuun vaiheessa vuonna 1918. Punaiset pyrkivät puolustamaan heille tärkeää kaupunkia ja valkoiset halusivat vallata sen saavuttaakseen ratkaisevan voiton sodassa. Taistelu koveni sitä mukaa, kun saartorengas kiristyi. Lähes 30 000 sotilaan kamppailu on historioitsijoiden mukaan yhä Pohjoismaiden suurin kaupunkitaistelu. Kaupunkikuvassa on vieläkin näkyvissä taistelujen jälkiä.

Nämä muistot palautuivat voimakkaasti mieleeni, kun muuton yhteydessä satuin löytämään, ja myöhemmin myös luin historian professori Aulis Alasen kirjan Eteläpohjalaisia taisteluissa, jossa kerrotaan muun muassa Kauhajoen suojeluskunnan osuudesta Tampereen valtaukseen huhtikuun 4. päivänä vuonna 1918 seuraavasti: ”Aamulla 4 huhtikuuta alkoivat sitten varsinaiset kovat katutaistelut...Vihollinen ei hellittänyt... Joukkoja saapui yhä lisää ja taistelu levisi talo talolta ja kortteli korttelilta yli kosken ja Esplanadin (Hämeenpuiston) välillä olevan kaupunginosan. Tänä päivänä tehtiin paljon sankaritöitä, mutta ylitse muiden kohoaa kauhajokelaisten urotyö. Rohkeasti edetessään joutuivat he muista erilleen, seikkailivat kauan omin päin, mutta joutuivat pian ylivoimaisten vihollisten piirittämiksi taloon n:o 24 Kuninkaankadun varrella. Koko sen vuorokauden Kauhajoen pojat pitivät siellä vimmatusti puoliaan, torjuen yhä hurjemmiksi käyvät punaisten hyökkäykset, kunnes apu vihdoin seuraavana aamuna saapui. Siihen mennessä oli 14 urhoa kaatunut – Kauhajoen sankaripatsas säilyttää heidän nimensä - ja kymmeniä haavoittunut. Tätä ennen kahdeksan kauhajokelaista oli kaatunut hyökkäyksessä Kalevankankaan hautausmaan läpi 28. maaliskuuta, (Lähde: Aulis J. Alanen: Eteläpohjalaisia taisteluissa 1. Nuijasodasta vapaussotiin. Otava 1980, s. 351)”.

Ennen saartamista Kuninkaankatu 4 kivitalooon Kauhajoen suojeluskuntalaiset olivat käyneet kiivasta taistelua aivan kaupungin keskustassa Kansallispankin/Nordean (siihen aikaan Tampereen Osake-Pankki) ja Tirkkosen talon kulmauksessa sekä tunkeutuneet Kansallispankin taloon. He joutuivat kuitenkin vetäytymään sieltä Kauppakadun toiselle puolelle (Lähde: Tampereen kaupungin kulttuuriraitit).

Vetäytyminen tehtiin juuri edellämainittuun Kuninkaankatu 24 kivitaloon. Paikalla oli silloin 4-kerroksinen kivitalo, joka tarjosi tarvittavaa suojaa puolustajille. Tuo kiinteistö purettiin 1964 ja paikalle rakennettiin liiketalo, Tampereen ensimmäinen Stockmann. Nykyään talossa on liikehuoneistoja ja asuntoja. Tontin kohdalla katu on muutettu kävelykaduksi. Korttelista on laadittu rakennushistoriallinen selvitys, josta voi halutessa saada lisätietoja.

Kiinnostava yksityiskohta kauhajokelaisten osuudesta Tampereen valtaukseen on se, että sitä käsitellään myös Tampereen Teatterin 1918 Teatteri taistelussa –näytelmässä, jossa esitteen mukaan eletään samaa kapinaa, sisällissotaa, veljessotaa, vapaussotaa – miten kukin vuoden 1918 traagisia tapahtumia haluaa kutsua. Näytelmän mukaan korttelin päässä raatihuoneelta sijaitsevassa kauppias Tirkkosen talossa, Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmassa punaiset olivat saartaneet joukon kauhajokelaisia valkoisia. Varhain aamulla 5.4.1918 valkoinen pohjalaisyksikkö onnistui vapauttamaan kauhajokelaiset. Valkoisten valtaamaan taloon jäi 10–20 kaatunutta.

Edellämainitun näytelmän ja Aulis Alasen kirjan tiedot poikkeavat toisistaan saarroksissa olleen talon osoitteesta. Se oli todellisuudessa Kuninkaankatu 24, jonka tilalle on rakennettu uusi rakennus, eikä näytelmässä esiintyvä, aivan lähellä ollut Tirkkosen talo, joka on vielä jäljellä ja tamperelaisittain hyvin tunnettu. Tällainen taiteellinen vapaus olkoon sallittua. Taiteessa on joskus sovellettu periaatetta: ”Kun valhe muuttuu legendaksi, hyväksytään legenda”.

Kaltaiseni muualla asuvan mielestä tuntuu vähän siltä, että Kauhajoella kiinnitetään yllättävän vähän huomiota vapaussodan ja sen veteraanien 100-vuotismuiston kunnioittamiseen. Esimerkiksi, kun katsoin netissä olevaa tulevien tapahtumien listaa Kauhajoella, siinä ei ole erityisesti huomioitu vapaussotaa. Kauhajokelaisia kiinnostavaa tietoa sodasta on paljon, esimerkiksi Kauhajoen historiakirjassa, ja uuttakin löytyy esimerkiksi diplomi-insinööri Aarne Korpi-Kyynyltä, joka on laajasti tutkinut asiaa.

Lauri Hautamäki

Tampere

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kauhajoki-lehdessä 21.3.2018

Pääkirjoitus / 10.10.2018 11:52

Tänään vietetään Aleksis Kiven eli suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kiven kirjoittaessa näytelmiään ja kirjojaan 1860-luvulla Suomessa elettiin kansallisen heräämisen aikaa, jolle olivat lähtölaukauksen antaneet muun muassa Elias Lönnrotin kokoama Kalevala-eepos (1835/1849).

Lue lisää »
Blogi / 12.10.2018 14:17

Kauhajoen Kamut on kehitysvammaisten valtakunnallisen Me Itse ry:n alajaosto, joka perustettiin kymmenen vuotta sitten. Kävin haastattelemassa kamuja viime maanantaina. Ihmisten ja yhteiskunnan suhtautuminen kehitys- ja muihin vammaisiin on muuttunut myönteisempään suuntaan kuin mitä se oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten.

Lue lisää »