Etusivu » Kulttuuri
Kulttuuri / 04.04.2018 14:16

Kartanoita ja ruukkikyliä - Kauhajoki-lehden lukijamatka 2018

Kenraali Carl Gustav Emil Mannerheim asui vuosia Hangossa, minne Kauhajoki-lehden lukijamatka tänä kesänä suuntautuu.

Kauhajoki-lehden lukijamatka 25.–27.6.2018 suuntautuu Salon seudulle ja Hankoniemen alueelle.

Halikonlahden rannalla on jo keskiajalla sijainnut mahtava Teijon aateliskartano. Lorentz Creutz nuoremman 1600-luvun lopulla perustaman Rautaruukin myötä tuli Teijosta teollisuuden kehityksen kehto. Kartanon nykyinen päärakennus valmistui 1770. Teijonjoen ja vanhojen viljapeltojen ympäröimä Ruukinkartano on Suomen kaunein rokokoorakennus.

Kartanon pihapiirissä sijaitsee ruukinpatruuna Robert Bremenin rakennuttama ?Suomen pienin kivinen kirkko Teijon kirkko, joka arkkitehtuuriltaan muistuttaa kiinalaista pagodia. Suuri osa kirkon sisustuksesta on nykyistä kirkkorakennusta vanhempaa ja peräisin ruukkiyhdyskunnan alkuajoilta. Mathildedalin ruukkikylä edustaa kyläidylliä kauneimmillaan: punamultataloja, ruukkirakennuksia, historiaa, kulttuuria, rauhaa, luontoa ja elämää.

Salossa majoitumme kahdeksi yöksi Original Sokos Hotel Rikalaan, jossa majoitus ja noutopöytä aamupala.

Mannerheimin jalanjäljillä

Toisena päivänä matkaamme Hankoon. Tutustumme kiertoajelulla kaupungin historiaan, ainutlaatuiseen luontoon ja merihenkiseen ilmapiiriin. Suomen marsalkka Mannerheim oli kirjoilla Hangossa 1919–32. Jatkamme kaupunkikierrosta teemalla -Mannerheim, kehdosta hautaan. Opastuksen aikana tutustutaan Mannerheimin henkilöhistoriaan ja elämään Hangossa, jossa hän vietti pitkälti siviilielämää koko 1920-luvun.

Nautimme buffetlounaan Hangon Casinolla.

Sodanaikaisella rintamalohkolla sijaitsee alun perin sotaveteraanien rakentama Hangon Rintamamuseo, jonka perusnäyttely ”Hanko vieraissa käsissä” kertoo vuosista 1939–41, jolloin Hankoniemi oli vuokrattuna Neuvostoliitolle. Kilometrin pituisen maastoreitin ”Sotapolun” varrella on monia jälkiä sotavuosilta.

Ruukki kohteena

Kolmantena päivänä suuntaamme ensin kohti Billnäsin ruukkia, jonka perusti 1641 ruukinpatruuna Carl Billsten. Rautaruukki on väistynyt ja tilalle on tullut idyllinen kylä, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Menneisyys ja vanha käsityöläisperinne ovat Billnäsissä edelleen vahvasti läsnä.

Mustionjoen varressa ruukin vanhassa voimalaitoksessa toimii kahden seppämestarin paja. Onnellisen Sepän Paja on erikoistunut tilaustöiden ja restaurointien tekemiseen. Pajaa isännöivät taonnan Suomen mestari Sami Ryhänen, joka on toisen seppä-mestarin Juhani Krappen yhtiökumppani. Krappe toimi vuosina 1975–81 Kauhajoen Kunnallislehden päätoimittajana.

Toinen vierailukohteemme on museona toimiva Mustion linna. Kotimatkalla pysähdymme vielä lounastamaan noutopöydästä Forssan Autokeitaalle.

Retken hinta: 318€/henkilö (2hh), 373€/henkilö (1hh). Lähtö Kauhajoen matkahuollosta 25.6. klo 7.15. Ryhmäkoko minimissään 30 henkeä.

Hintaan sisältyy: kohdeopastukset, sisäänpääsymaksut, kiertoajelu Hangossa, 2x lounas, 1x huoltamolounas, matkanjohtajan palvelut retkialueella, kuljetukset Velj. Viitala Oy:n bussilla, majoitus, Kauhajoki-lehden edustaja mukana.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 18.5.2018 mennessä: Velj. Viitala Oy, p. 06 233 1102, veljekset.viitala@ssvnet.fi

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA MIELENKIINTOISELLE MATKALLE!

Pääkirjoitus / 13.12.2018 10:26

Polttoaineen ja ajoneuvojen verotuksen kiristys, tiemaksujen käyttöönotto ja pysäköinnin hinnoittelu. Myös bensiini- ja dieselautojen myynti aiotaan saada päättymään vuoteen 2035 mennessä. ”Liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä” esittää näitä peliliikkeitä raportissaan, jossa on etsitty keinoja poistaa liikenteen kasvihuonepäästöt kokonaan vuoteen 2045 mennessä. Raportti luovutettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.) eilen.

Lue lisää »
Blogi / 09.11.2018 09:55

Suomessa syntyvyys on laskenut jo kahdeksan vuoden ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ennusti tänä vuonna syntyvän 47 500 lasta. Lapsia syntyy vähemmän kuin esimerkiksi 1800-luvun kovina nälkävuosina. Synnyttäjien keski-ikä on tällä hetkellä 30,9 vuotta.

Lue lisää »