Etusivu » Kulttuuri
Kulttuuri / 04.04.2018 14:16

Kartanoita ja ruukkikyliä - Kauhajoki-lehden lukijamatka 2018

Kenraali Carl Gustav Emil Mannerheim asui vuosia Hangossa, minne Kauhajoki-lehden lukijamatka tänä kesänä suuntautuu.

Kauhajoki-lehden lukijamatka 25.–27.6.2018 suuntautuu Salon seudulle ja Hankoniemen alueelle.

Halikonlahden rannalla on jo keskiajalla sijainnut mahtava Teijon aateliskartano. Lorentz Creutz nuoremman 1600-luvun lopulla perustaman Rautaruukin myötä tuli Teijosta teollisuuden kehityksen kehto. Kartanon nykyinen päärakennus valmistui 1770. Teijonjoen ja vanhojen viljapeltojen ympäröimä Ruukinkartano on Suomen kaunein rokokoorakennus.

Kartanon pihapiirissä sijaitsee ruukinpatruuna Robert Bremenin rakennuttama ?Suomen pienin kivinen kirkko Teijon kirkko, joka arkkitehtuuriltaan muistuttaa kiinalaista pagodia. Suuri osa kirkon sisustuksesta on nykyistä kirkkorakennusta vanhempaa ja peräisin ruukkiyhdyskunnan alkuajoilta. Mathildedalin ruukkikylä edustaa kyläidylliä kauneimmillaan: punamultataloja, ruukkirakennuksia, historiaa, kulttuuria, rauhaa, luontoa ja elämää.

Salossa majoitumme kahdeksi yöksi Original Sokos Hotel Rikalaan, jossa majoitus ja noutopöytä aamupala.

Mannerheimin jalanjäljillä

Toisena päivänä matkaamme Hankoon. Tutustumme kiertoajelulla kaupungin historiaan, ainutlaatuiseen luontoon ja merihenkiseen ilmapiiriin. Suomen marsalkka Mannerheim oli kirjoilla Hangossa 1919–32. Jatkamme kaupunkikierrosta teemalla -Mannerheim, kehdosta hautaan. Opastuksen aikana tutustutaan Mannerheimin henkilöhistoriaan ja elämään Hangossa, jossa hän vietti pitkälti siviilielämää koko 1920-luvun.

Nautimme buffetlounaan Hangon Casinolla.

Sodanaikaisella rintamalohkolla sijaitsee alun perin sotaveteraanien rakentama Hangon Rintamamuseo, jonka perusnäyttely ”Hanko vieraissa käsissä” kertoo vuosista 1939–41, jolloin Hankoniemi oli vuokrattuna Neuvostoliitolle. Kilometrin pituisen maastoreitin ”Sotapolun” varrella on monia jälkiä sotavuosilta.

Ruukki kohteena

Kolmantena päivänä suuntaamme ensin kohti Billnäsin ruukkia, jonka perusti 1641 ruukinpatruuna Carl Billsten. Rautaruukki on väistynyt ja tilalle on tullut idyllinen kylä, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Menneisyys ja vanha käsityöläisperinne ovat Billnäsissä edelleen vahvasti läsnä.

Mustionjoen varressa ruukin vanhassa voimalaitoksessa toimii kahden seppämestarin paja. Onnellisen Sepän Paja on erikoistunut tilaustöiden ja restaurointien tekemiseen. Pajaa isännöivät taonnan Suomen mestari Sami Ryhänen, joka on toisen seppä-mestarin Juhani Krappen yhtiökumppani. Krappe toimi vuosina 1975–81 Kauhajoen Kunnallislehden päätoimittajana.

Toinen vierailukohteemme on museona toimiva Mustion linna. Kotimatkalla pysähdymme vielä lounastamaan noutopöydästä Forssan Autokeitaalle.

Retken hinta: 318€/henkilö (2hh), 373€/henkilö (1hh). Lähtö Kauhajoen matkahuollosta 25.6. klo 7.15. Ryhmäkoko minimissään 30 henkeä.

Hintaan sisältyy: kohdeopastukset, sisäänpääsymaksut, kiertoajelu Hangossa, 2x lounas, 1x huoltamolounas, matkanjohtajan palvelut retkialueella, kuljetukset Velj. Viitala Oy:n bussilla, majoitus, Kauhajoki-lehden edustaja mukana.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 18.5.2018 mennessä: Velj. Viitala Oy, p. 06 233 1102, veljekset.viitala@ssvnet.fi

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA MIELENKIINTOISELLE MATKALLE!

Pääkirjoitus / 10.08.2018 17:08

Sosiaalisessa mediassa oli kirjoitus, jossa kerrottiin pienestä pojasta, joka oli seurannut sivusta koiralleen keppiä heittäneen kirjoittajan touhuja ja koiran ylenpalttista kehumista. Yllättäen poika oli sanonut, että hän haluaisi myös olla koira. Kirjoittaja oli kysynyt syytä ja poika oli vastannut. ”Minä haluaisin, että minullekin sanottaisiin - Hyvä poika!”

Lue lisää »
Blogi / 01.08.2018 11:26

Somen suurkuluttajana olen törmännyt ilmiöön kieliopin ja käytöstapojen puuttuminen. Sanahirviöt lauvantai, pyöräiliä, opiskelia ja enään seikkailevat usein päivityksissä. Päivämäärien oikeinkirjoitus on näyttänyt jäävän historiaan. Suoraan sanoen puistattaa törmätä lauseeseen, jossa kuka-sana on korvattu ketä-sanalla. Ketä oikeasti puhuu niin? (Eikö ollutkin kamalaa?)

Lue lisää »

Pääkirjoitus