Etusivu » Kulttuuri
Kulttuuri / 20.04.2018 15:27

Leevi muutti Pohjanmaalta Utsjoelle

Leevi Mäki-Kahmasta on ollut mukava asua Utsjoella. Takana Riina Rauma.

Olemme Utsjoella, kaukana Pohjanmaasta. Tätä kirjoittaessamme on hyvin lauha aurinkoinen päivä, vain neljä asetta pakkasta. Ykkösluokkalaisella Leevi Mäki-Kahmalla on tänään kiva päivä koulussa, sillä lukion vanhat järjestävät koko koululle Crazyday-tapahtuman. Osa oppilaista on pukeutunut hassunkurisesti teeman mukaan.

Leevi on syntynyt Seinäjoella. Varhaislapsuuden hän asui Ilmajoella Pojanluomalla, mutta poika on ennättänyt asua myös Tallinnassa ja Espanjan Fuengirolassa. Viime syksynä hän muutti Utsjoelle.

Pohjoisin kolkka

Utsjoki on noin 1300 ihmisen kunta pohjoisimmassa osassa Suomea. Kunnan asutus on keskittynyt kolmen isoimman kylän, Nuorgamin, Utsjoen ja Karigasniemen alueelle. Utsjoki on kylistä suurin.

Alueen suurimmat elinkeinot ovat porotalous ja matkailu. Turistit ympäri maailman haluavat talvella tulla katsomaan revontulia, kokemaan kirpsakan pakkasen ja hengittämään puhdasta ilmaa. Kesäisin turisteja virtaa Etelä-Suomesta kalastamaan Suomen parhaalle lohijoelle, Tenolle. Erämatkailu on myös kova sana täällä. Utsjoelle on muutama vuosi sitten kartoitettu maastopyöräilyreittejä, ja ne ovat sen jälkeen olleet kovassa käytössä.

Kaksikielinen koulu

Utsjoella on ollut hyvä asua. Leevillä on kuitenkin ikävä Kauhajoelta mummua ja paappaa sekä Pojanluomalta kotia. Leevin mielestä Utsjoella ei ole tylsää. Hän harrastaa täällä partiota ja pianon soittoa. Hän pitää koulustaan ja omasta luokastaan, jossa hänellä on mukava luokanopettaja. Hänellä on jo monta kaveriakin Utsjoelta. Heidän kanssaan Leevi leikkii vapaa-ajalla ja aina välitunneilla.

Leevi on huomannut, että Utsjoen ja Kauhajoen eroavaisuuksia on ainakin, että Utsjoella on paljon saamelaisia. Kaksikielisessä kunnassa puhutaan pohjoissaamea ja suomea. Utsjoen kolme koulua ovat myös kaksikielisiä ja opetus järjestetään kummallakin kielellä erikseen. Leevi käy osan tunneista kielikylpyopetuksena. Se tarkoittaa sitä, että ryhmää ohjaa pohjoissaamenkielinen Aaro, joka puhuu heille äidinkielellään.

Useita luokka-asteita

Huomionarvoista on myös, että pienten ryhmäkokojen vuoksi kouluissa on käytössä yhdysluokkaopetus. Se tarkoittaa sitä, että yhdessä luokkahuoneessa voi olla monta eri luokka-astetta. Kaikille näille luokka-asteille on yksi opettaja. Mielikuva yhdysluokasta voi vaikuttaa hurjalle, jos ei ole itse kokenut sellaista. Leevin opettaja Irma Toivanen kertoo: ”Kun on samalla tunnilla aina kolme eri luokka-astetta, yksi luokka joutuu aina tehdä hiljaista työtä, toinen ryhmä tekee aina ääneen lukua. Yleensä luetutan 1-2 -luokkalaisia, ja esiluokkalaisille pitää olla helppoa työtä. Kyllähän tämäkin malli tulee rutiiniksi ajan myötä.”

Leevin luokkakavereiden Roope Rauman ja Iivari Halosen mielestä opiskelu yhdysluokassa on hauskaa. Heidän molempien mielestä Utsjoella on mukava asua. He leikkivät ulkona vapaa-ajallaan ja pelaavat pelikonsoleilla.

Jutun ovat kirjoittaneet Utsjokisuun koulun suomenkielisen 9. luokan oppilaat Leevi Halonen, Linda Suomenrinne ja Emmi Seesyauhoot. Juttu on julkaistu Kauhajoki-lehdessä 18.4.2018.

Pääkirjoitus / 23.05.2018 11:57

Kauhajoen Karhubasket voitti Salon Vilppaan tiukan jatkoaikakamppailun jälkeen Korisliigan kuudennessa finaaliottelussa viime perjantai-iltana. Karhubasket otti Suomen mestaruuden kauden ennakkosuosikilta otteluvoitoin 4-2. Liigamestaruuden myötä Kauhajoki on Pantteri-patsaan koti seuraavan vuoden. Ja kauhajokisten koripalloaktiivien mukaan patsaalle löytyy täältä koti hieman pidemmäksi aikaa.

Lue lisää »
Blogi / 18.05.2018 09:42

Norppalive, Peuralive, Pandalive, Hiirilive... Myös eläimistä on tullut osa somea eri livelähetyksien myötä.

Lue lisää »