Suomalaisista evankelisluterilaisen kirkon jäseniä on tätä nykyä hieman yli 71 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla kirkkoon kuuluu noin 80-90 prosenttia asukkaista. Kauhajoen seurakuntaan kuuluu 86,2 prosenttia paikkakunnan asukkaista. Länsimaisittain olemme hyvin uskonnollista kansaa.

Vaihtuvat pakkassäät ja leudot kelit tuovat haasteita kevyen liikenteen väylien hoitoon. Kun maanantaina fillaroin kohti S-markettia, tuli ylimääräisiä sydämentykytyksiä Urheilutien ja Pohjoisen Yhdystien välillä olevalla kevyen liikenteen väylän osuudella. Siinä oli niin pahoja railoja ja jäätyneitä lammikoita. Nastarenkaista ja hiljaisesta vauhdista huolimatta pyörä lähes ajautui väärään suuntaan, kohti isoja puita. Samalla mietin, miksi olisi tärkeää käyttää pyöräilykypärää.

Helsingin seudun kauppakamari julkaisi kuukausi sitten Yritysten todellinen verojalanjälki -tutkimuksen, jonka mukaan Uudeltamaalta kerätään veroja sen väestöosuutta enemmän ja se on yksityissektorin työpaikkojen osalta ykkönen (Kauppakamari-lehti 22.2.2018). Uusimaa kuulemma rahoittaa muuta Suomea. Tutkimuksen uutisoinnissa nousi perinteiseen tapaan esiin tämä pääkaupunkiseudun ja uusmaalaisten uhriutuminen siitä, miten he raukkaparat ja kyseiselle alueelle sijoittuneet yritykset joutuvat elättämään maakuntien yrityksiä ja periferiassa asuvia kansalaisia.

Hyypän ryhmäperhepäiväkodissa vietettiin viime viikolla innokkaasti odotettua Nurinkurin-päivää. Roolit, vaatteet ja välineet olivat toisinpäin kuin normiarkena. Ja hauskaa oli. Samaa nurinkurisuutta kaipaisi kyllä koko yhteiskuntaan, joka on tänään täynnä kaikenlaisia aikatauluja, normeja ja sääntöjä.

Maailma on muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa sen verran, että vanhoja on mukavaa muistella. Silloin ennen koulussa tehtiin välituntilatu, jota suksittiin hikipäässä niin monta kierrosta kuin ehdittiin. Koulun jälkeen rakennettiin majoja, kiipeiltiin puissa, kaivettiin tunneleita lumikinoksiin tai luisteltiin vielä iltapimeässä pitkin rantajäitä.

Säätiedotuksessa varoitetaan vaarallisesta pakkasesta tai purevasta tuulesta, ja ehkäpä kesällä vielä kovasta helteestä. Mietin ja muistelin, ja en tunnista, että samanlaisia varoituksia olisi kerrottu lapsuudessani tai edes muutamia vuosia taaksepäin. Pohdin, mistä moinen mahtaa johtua? Eikö nykyihminen osaa ajatella pakkasmittarin näyttäessä pitkästi yli parinkymmenen miinusmerkkistä lukemaa, että kylmyys vaatii tuhdimpaa pukeutumista. Tai että kylmä viima kasvoilla lisää pakkasen purevuutta, ilman että P. Pouta siitä erikseen varoittaa. Onko nykykansalainen vaarassa tuupertua helteeseen, ilman erillistä varoitusta hakeutua ajoittain varjoon porottavalta auringolta?

Milloin parinkymmenen asteen pakkasesta on tullut arktinen talvi? Iltapäivälehdet ja uutisankkurit ovat toistaneet, että Siperian kylmyys tuo hirmupakkaset Suomeen. Ovatko leudot talvet vieraannuttaneet meidät tavallisista vuodenaikojen lämpötilavaihteluista?

Suomalaisten koulutus- ja sivistystaso on tänään yksi maailman korkeimpia. Aikaisemmin monen suomalaisen koulutuspolku kulki kansa- tai peruskoulusta joko suoraan työelämään tai muutaman vuoden ammatilliseen koulutukseen, minkä jälkeen mentiin vakituiseen työpaikkaan, ja josta vuosikymmenten uskollisen palvelun jälkeen jäätiin eläkkeelle.

Tänään vietetään ystävänpäivää. Mainonnalla halutaan muistuttaa, että ystäville lähetettäisiin kortteja, ostettaisiin kukkia ja leivoksia. Mutta ystävänpäivä ja ystävyys on muutakin kuin kerran vuodessa. Hyvä ystävä on lähellä ja tukena aina, kun häntä tarvitaan. Ystävyys on molemminpuolista luottamusta ja läheisyyttä välimatkasta riippumatta.

Sääntö-Suomi piti pitkään kauppoja kourissaan niin, että ne joutuivat heittämään päiväyksenä saavuttaneet tuotteet roskiin. Onneksi sääntöjä liennytettiin niin, että kaupoilla on mahdollisuus antaa tuotteita hyväntekeväisyystarkoituksiin eri järjestöille. Tätä mahdollisuutta onkin käytetty hyväksi.

Kauhajoella on syksyn ja talven aikana tehty useita susihavaintoja, joiden määrä näyttää lisääntyneen verrattuna muutaman vuoden taakse. Valkamankylässä suden nähtiin liikkuvan kalkkunamunittamon liepeillä viime viikonloppuna ja Ikkeläjärvellä tehtiin kylältä jälkihavaintoja.

Suomi vietti viime viikolla 100. syntymäpäiväänsä. Näin juhlapäivän jälkeen on hyvä kääntää katse jo seuraavaan kunnolliseen tasavuosijuhlaan – isänmaan 150. syntymäpäivään.

Etelä-Pohjanmaa ja Kauhajoki tunnetaan vahvasta yrittäjähengestä. Siksi oli mielenkiintoista lukea isojokisen Reija Haapasen kirjoittamaa ”Me kasvuyrittäjät - 15 pohjalaista yrittäjätarinaa” -kirjaa, minkä sivuilta löytyy neljän kauhajokisen yrittäjän yrittäjyyskertomukset. Yrittäjiä yhdistää Vaasassa 1980-luvun puolivälin jälkeen suoritettu ”Hallitun kasvun kehittämisohjelma” (Haka-kurssi).

Motoristit koulukiusaamista vastaan -tempauksessa haastateltiin ilmajokista Päivi Töyrälää (Kauhajoki-lehti 20.9.2017). Töyrälä muistutti siitä, että koulukiusaaminen voi aiheuttaa uhrille trauman, joka saattaa vaikuttaa hänen koko loppuelämäänsä. Samalla hän linjasi, että kenen tahansa aikuisen tulisi puuttua kiusaamiseen, kun ja jos sellaisen tilanteen huomaa.

Autoilija tuli Päntäneeltä kohti keskustaa. Samaan suuntaan pyöräili kaksi tyttöä. Pyöräillessään he näpräsivät puhelimiaan. Siinä tyttöjen lukiessa ja kirjoittaessa viestejä pyörät ajautuivat keskemmälle tietä. Tällä kertaa ei yhteentörmäystä auton kanssa sattunut, onneksi.

Ruokamessut järjestetään Kauhajoella tulevana viikonloppuna. Etenkin uusien yrittäjien saattaa olla vaikeaa ennustaa tuotemenekkiä. Viime viikolla ilmestyneeseen Kauhajoki-lehden Ruokamessut-painokseen olin sopinut haastattelevani kahta sellaista yrittäjää, jotka olivat tulossa Ruokamessuille ensimmäistä kertaa. Yrittäjät peruivat osallistumisensa tapahtumaan siksi, että ne olivat myyneet tuotevarastonsa lähes loppuun. Niistä toinen oli saanut muutamia viikkoa sitten olleen tapahtuman kautta kaksi isohkoa uutta asiakasta, ja yrityksellä ei olisi ollut riittävästi tuotteita Kauhajoelle tuotavaksi. Toinen firma arveli, että myytävää olisi riittänyt korkeintaan yhdeksi päiväksi.

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (uv.) antaa Kauhajoki-lehdelle antamassaan haastattelussa suomalaisille maanviljelijöille kiitoksen siitä, että he uskovat tulevaisuuteen ja omaan tärkeään työhönsä. Kotimaisen ruoan tuottajat ja ruoka nauttivat tänään käytännössä maan kaikkien kansanosien ja päättäjien arvostusta.

Uusi, syntyvä, lapsi on maapallon pahin ilmastouhka. Kauppalehden toimittaja Sanna Pekkonen kertoi toissatorstaina julkaistussa kolumnissaan, että ruotsalaisen Lundin yliopiston tiedemiehet ovat tutkineet ja todenneet lasten hankkimisen olevan suurin yksilön käsissä olevista valinnoista, millä on ilmastovaikutuksia.

Luonto on suomalaisten suurin ylpeyden aihe. Näin kertoo Suomalaisen Työn Liiton teettämä tutkimus, jonka mukaan luonto pitää selkeää ykkössijaa suomalaisten ylpeyttä herättävissä aiheissa ennen koulutusjärjestelmää, turvallisuutta ja hyvinvointivaltiota. Siksi onkin selvää, että Suomen 100-vuotisjuhlavuonna on syytä juhlia myös suomalaista luontoa.

Suomessa ja Kauhajoella on saatu odottaa kesän saapumista viime päiviin saakka. Kevät oli tänä vuonna tilastojenkin valossa kylmin miesmuistiin. Tosin säät ovat oikutelleet ennenkin, sillä taitaa olla kolme vuotta siitä, kun juhannuksena oli kylmempi keli kuin edellisjouluna. Onko sääolojen vaihtelun ja oikuttelun syynä ilmastonmuutos vai onko kyseessä vain tilastollinen kausivaihtelu, on kysymys, mistä eivät edes meteorologit ole täysin yksimielisiä.