Mittumaari - keskikesän juhla on aivan käsillä. Kaapit on siivottu, saunat pesty ja juhannuskoivut vielä hakematta. Juhannusta varten valmistaudutaan huolellisesti ja juhlinta aloitetaan heti kun arkiaskareista päästään eroon. Toisilla iloa lisää vielä kesäloman alku. Hyvää ruokaa on varattu kaapit täyteen ja pitkäripaisessakin vierailtu.

Onni Heikinkangas pyörittää Sahankylässä kesäkioskiaan vanhassa puhelinkeskusrakennuksessa. Nuorimies kertoi pohtineensa, että olisi kivaa, kun kesälomalla olisi tekemistä ja että kioskinpito voisi olla mieluisa homma. Tuumasta toimeen, ja nyt kioski palvelee kansaa neljättä kesää.

Suvivirsi herättää joka kevät koulujen päättyessä suuria tunteita. Tänä vuonna tunteita nostatti espoolainen Viherlaakson lukio, missä ei ole enää pitkiin aikoihin vietetty kevätjuhlaan, vaan ”keväthetkeä” ja tuossa hetkessä olisi laulettu Suvivirsi muokatuin, ei-uskonnollisin, sanoin. Lukion rehtori Jussi Rekilä perusteli viime perjantaina Iltalehdessä ”juhlan” ja Suvivirren korvaamista ”hetkellä” ja maallisilla sanoilla sillä, ettei osallistujia tarvitse erotella. Näin koulu lisäisi ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta sekä ottaisi muut uskontokunnat huomioon.

Kauhajoen Karhubasket voitti Salon Vilppaan tiukan jatkoaikakamppailun jälkeen Korisliigan kuudennessa finaaliottelussa viime perjantai-iltana. Karhubasket otti Suomen mestaruuden kauden ennakkosuosikilta otteluvoitoin 4-2. Liigamestaruuden myötä Kauhajoki on Pantteri-patsaan koti seuraavan vuoden. Ja kauhajokisten koripalloaktiivien mukaan patsaalle löytyy täältä koti hieman pidemmäksi aikaa.

Karhubasketin korisliigajoukkue teki viime sunnuntaina seurahistoriaa, kun se tiukassa viidennessä välieräottelussa otti BC Nokian päänahan ja marssi näin neljällä voitolla finaaliotteluun Salon Vilpasta vastaan. Liigajoukkueen saavutus osoittaa alueen koripalloaktiivien ja vapaaehtoisten talkootyöläisten sekä yritysten ja yhteisöjen vuosien työn ja taloudellisten panosten sekä yleisön uskollisuuden kantaneen hedelmää. Työtä menestyksen eteen on tehty yhdessä.

Suomalaisista evankelisluterilaisen kirkon jäseniä on tätä nykyä hieman yli 71 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla kirkkoon kuuluu noin 80-90 prosenttia asukkaista. Kauhajoen seurakuntaan kuuluu 86,2 prosenttia paikkakunnan asukkaista. Länsimaisittain olemme hyvin uskonnollista kansaa.

Vaihtuvat pakkassäät ja leudot kelit tuovat haasteita kevyen liikenteen väylien hoitoon. Kun maanantaina fillaroin kohti S-markettia, tuli ylimääräisiä sydämentykytyksiä Urheilutien ja Pohjoisen Yhdystien välillä olevalla kevyen liikenteen väylän osuudella. Siinä oli niin pahoja railoja ja jäätyneitä lammikoita. Nastarenkaista ja hiljaisesta vauhdista huolimatta pyörä lähes ajautui väärään suuntaan, kohti isoja puita. Samalla mietin, miksi olisi tärkeää käyttää pyöräilykypärää.

Helsingin seudun kauppakamari julkaisi kuukausi sitten Yritysten todellinen verojalanjälki -tutkimuksen, jonka mukaan Uudeltamaalta kerätään veroja sen väestöosuutta enemmän ja se on yksityissektorin työpaikkojen osalta ykkönen (Kauppakamari-lehti 22.2.2018). Uusimaa kuulemma rahoittaa muuta Suomea. Tutkimuksen uutisoinnissa nousi perinteiseen tapaan esiin tämä pääkaupunkiseudun ja uusmaalaisten uhriutuminen siitä, miten he raukkaparat ja kyseiselle alueelle sijoittuneet yritykset joutuvat elättämään maakuntien yrityksiä ja periferiassa asuvia kansalaisia.

Hyypän ryhmäperhepäiväkodissa vietettiin viime viikolla innokkaasti odotettua Nurinkurin-päivää. Roolit, vaatteet ja välineet olivat toisinpäin kuin normiarkena. Ja hauskaa oli. Samaa nurinkurisuutta kaipaisi kyllä koko yhteiskuntaan, joka on tänään täynnä kaikenlaisia aikatauluja, normeja ja sääntöjä.

Maailma on muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa sen verran, että vanhoja on mukavaa muistella. Silloin ennen koulussa tehtiin välituntilatu, jota suksittiin hikipäässä niin monta kierrosta kuin ehdittiin. Koulun jälkeen rakennettiin majoja, kiipeiltiin puissa, kaivettiin tunneleita lumikinoksiin tai luisteltiin vielä iltapimeässä pitkin rantajäitä.

Säätiedotuksessa varoitetaan vaarallisesta pakkasesta tai purevasta tuulesta, ja ehkäpä kesällä vielä kovasta helteestä. Mietin ja muistelin, ja en tunnista, että samanlaisia varoituksia olisi kerrottu lapsuudessani tai edes muutamia vuosia taaksepäin. Pohdin, mistä moinen mahtaa johtua? Eikö nykyihminen osaa ajatella pakkasmittarin näyttäessä pitkästi yli parinkymmenen miinusmerkkistä lukemaa, että kylmyys vaatii tuhdimpaa pukeutumista. Tai että kylmä viima kasvoilla lisää pakkasen purevuutta, ilman että P. Pouta siitä erikseen varoittaa. Onko nykykansalainen vaarassa tuupertua helteeseen, ilman erillistä varoitusta hakeutua ajoittain varjoon porottavalta auringolta?

Milloin parinkymmenen asteen pakkasesta on tullut arktinen talvi? Iltapäivälehdet ja uutisankkurit ovat toistaneet, että Siperian kylmyys tuo hirmupakkaset Suomeen. Ovatko leudot talvet vieraannuttaneet meidät tavallisista vuodenaikojen lämpötilavaihteluista?

Suomalaisten koulutus- ja sivistystaso on tänään yksi maailman korkeimpia. Aikaisemmin monen suomalaisen koulutuspolku kulki kansa- tai peruskoulusta joko suoraan työelämään tai muutaman vuoden ammatilliseen koulutukseen, minkä jälkeen mentiin vakituiseen työpaikkaan, ja josta vuosikymmenten uskollisen palvelun jälkeen jäätiin eläkkeelle.

Tänään vietetään ystävänpäivää. Mainonnalla halutaan muistuttaa, että ystäville lähetettäisiin kortteja, ostettaisiin kukkia ja leivoksia. Mutta ystävänpäivä ja ystävyys on muutakin kuin kerran vuodessa. Hyvä ystävä on lähellä ja tukena aina, kun häntä tarvitaan. Ystävyys on molemminpuolista luottamusta ja läheisyyttä välimatkasta riippumatta.

Sääntö-Suomi piti pitkään kauppoja kourissaan niin, että ne joutuivat heittämään päiväyksenä saavuttaneet tuotteet roskiin. Onneksi sääntöjä liennytettiin niin, että kaupoilla on mahdollisuus antaa tuotteita hyväntekeväisyystarkoituksiin eri järjestöille. Tätä mahdollisuutta onkin käytetty hyväksi.

Kauhajoella on syksyn ja talven aikana tehty useita susihavaintoja, joiden määrä näyttää lisääntyneen verrattuna muutaman vuoden taakse. Valkamankylässä suden nähtiin liikkuvan kalkkunamunittamon liepeillä viime viikonloppuna ja Ikkeläjärvellä tehtiin kylältä jälkihavaintoja.

Suomi vietti viime viikolla 100. syntymäpäiväänsä. Näin juhlapäivän jälkeen on hyvä kääntää katse jo seuraavaan kunnolliseen tasavuosijuhlaan – isänmaan 150. syntymäpäivään.

Etelä-Pohjanmaa ja Kauhajoki tunnetaan vahvasta yrittäjähengestä. Siksi oli mielenkiintoista lukea isojokisen Reija Haapasen kirjoittamaa ”Me kasvuyrittäjät - 15 pohjalaista yrittäjätarinaa” -kirjaa, minkä sivuilta löytyy neljän kauhajokisen yrittäjän yrittäjyyskertomukset. Yrittäjiä yhdistää Vaasassa 1980-luvun puolivälin jälkeen suoritettu ”Hallitun kasvun kehittämisohjelma” (Haka-kurssi).

Motoristit koulukiusaamista vastaan -tempauksessa haastateltiin ilmajokista Päivi Töyrälää (Kauhajoki-lehti 20.9.2017). Töyrälä muistutti siitä, että koulukiusaaminen voi aiheuttaa uhrille trauman, joka saattaa vaikuttaa hänen koko loppuelämäänsä. Samalla hän linjasi, että kenen tahansa aikuisen tulisi puuttua kiusaamiseen, kun ja jos sellaisen tilanteen huomaa.

Autoilija tuli Päntäneeltä kohti keskustaa. Samaan suuntaan pyöräili kaksi tyttöä. Pyöräillessään he näpräsivät puhelimiaan. Siinä tyttöjen lukiessa ja kirjoittaessa viestejä pyörät ajautuivat keskemmälle tietä. Tällä kertaa ei yhteentörmäystä auton kanssa sattunut, onneksi.