Etusivu » Urheilu
Urheilu / 06.06.2019 15:24

Kirkkovenesoutu on monipuolista liikuntaa

Suupohjan soutajat treenaa kaksi kertaa viikossa, yleensä Pitkämön altaalla. Kuva: Pirjo Latva-Mantila

Päivi Lahti-Kuusisto, teksti

Näillä lähes järvettömilläkin seuduilla pystytään harrastamaan kirkkovenesoutua. Laji rantautui lakeuksille keväällä 2002, kun Raija Huhtiniemi toi veneen Kauhajoelle. Aluksi toimittiin Kauhajoen Karhun hiihtojaoston alla, kunnes 2006 pantiin pystyyn oma soutujaosto. Suupohjan soutajat on osallistunut Sulkavan soutuihin ja moniin muihin soutukilpailuihin heti vuodesta 2002, joka vuosi jollain porukalla. Tällä hetkellä soutujaostolla on kaksi kirkkovenettä.

Yhteisöllinen laji. Suvi-Päivi Kortesluoma on ollut mukana alusta asti; vain lasten syntymät ovat tuoneet välivuosia. Jaoston puheenjohtajana toimii nyt kurikkalainen Pasi Pohjois-Koivisto. He kertovat, että soutajia on Kauhajoen ja Kurikan lisäksi ainakin Teuvalta, Ilmajoelta, Seinäjoelta ja Mustasaaresta. Valtaosa on keski-ikäisiä ja aktiivit toivovatkin, että uusia nuorempiakin jäseniä tulisi mukaan.

– Kirkkovenesoutu on yhteisöllinen harrastus. Siinä ikä tulee harvoin esteeksi. Käytännössä lajia voivat harrastaa teini-ikäisestä aina vaariin ja mummoon saakka, Kortesluoma ja Pohjois-Koivisto sanovat.

Veneessä on 14 soutajaa ja perämies. Rytmi on soudussa tärkein ja sen löytäminen vaatii tarkkaa yhteistä tekemistä. Oikealla soututekniikalla on iso merkitys kirkkoveneen kululle.

– Paljon yhdessä treenanneen joukkueen soutaminen on sulavaa ja upeaa katseltavaa, jossa seitsemän airoparia liikkuu kuin yhdestä puusta veistettynä ja vene liukuu tasaisesti ja vauhtia löytyy.

Soutu on monipuolista treeniä. Kirkkovene ei kulje pelkällä kovalla kunnolla tai raa’alla voimalla. Reidet ja pakarat ovat liikkuvalla soutupenkillä kovimmilla ja hartiat saavat liikettä. Sulkavan viimeisillä 20 kilometrillä koetellaan soutajaa toden teolla. Tällöin perämiehen rooli nousee entisestään. Hänen on tsempattava ja piiskattava joukkuetta sekä huolehdittava, että tekniikka ja tahti säilyy loppuun saakka. Perämiehen tehtävä on myös muistuttaa soudun aikaisesta energiatankkauksesta.

Kokeillakin voi. Soutajat treenaavat kaksi kertaa viikossa, yleensä Pitkämön altaalla. Toukokuussa he pitivät soutuleirin, jolla oli mukana lähes 50 harrastajaa. Yhteistyötä halutaan tehdä muidenkin urheiluseurojen kanssa, jotta lajitietämys leviäisi ja uusia soutajia saataisiin mukaan. Kaikkien ei tarvitse osallistua Sulkavan soutuun ja treeneihinkin voi tulla vaikka vain kerran kokeilemaan, miltä meno maistuu. Jaostoon tuli keväällä lisää väkeä, kun JIK:n eli Ilmajoen ja Kurikan terveyskuntaliikelaitoksen henkilökunnasta koostuva Taharittomat liittyi jaostoon.

Tänä vuonna Suupohjan Soutajilta osallistuu Sulkavan Suursoutuihin kolme venekuntaa. Taharittomat osallistuu retkisoutusarjaan, jossa soudetaan kahden päivän aikana noin 70 kilometriä ja kaksi kilpajoukkuetta osallistuu perjantain 60 kilometrin iltasoutuun. Pasi Pohjois-Koivisto kertoo, että nopeimmat soutavat 60 kilometriä noin neljässä tunnissa.

Pohjois-Koiviston haaveena on saada jaostolle sisäsoutulaitteita, joilla lajitreeniä pystyisi tekemään talviaikaankin. Näin ryhmä pysyisi koossa talvellakin. Talvella soutajat huolehtivat kunnostaan monipuolisella liikunnalla.

Pääkirjoitus / 03.07.2019 11:34

Kauhajoelta on valtion hallinnon palvelut hävinneet tällä vuosikymmenellä askel kerrallaan. Ensin lähti verotoimisto ja sitten käräjäoikeuden istuntopaikka täällä lakkautettiin. Poliisi ja poliisiasema kaupungissa edelleen on, mutta siellä ei kohta enää ole omia rikostutkijoita, vaan tuo osa poliisityöstä hoidetaan jatkossa Seinäjoelta käsin.

Lue lisää »
Blogi / 17.04.2019 13:16

Jollain ihmisillä on kyky luoda ympärilleen iloa ja hyvää mieltä. Yksi tällainen henkilö oli kehitysvammaisten valtakunnallisen Me Itse -yhdistyksen perustajajäseniin kuulunut ja sen puheenjohtajanakin toiminut Tommi Kivimäki Ilmajoelta. Tommi menehtyi viime lauantaina 43-vuotiaana.

Lue lisää »

Pääkirjoitus