Etusivu » Uutiset
Uutiset / 25.05.2018 19:58

Tuulivoimaloiden rakentaminen tuo paineita tiekunnille

Tiina Lehtisen mukaan Heikinkankaan-Pirttikankaan tiekunta on ajatellut, että tien tason määrittelyssä käytettäisiin ulkopuolista asiantuntijaa ennen tuulivoimapuiston rakentamisen aloittamista ja puiston valmistumisen jälkeen.

Tuomas Koivuniemi, teksti ja kuva

Tuulivoimala-alueiden rakentaminen ja voimaloiden kuljetus vaatii sitä, että kaavailluilla voimala-alueilla tiestö on sellaisessa kunnossa, jotta ne kantavat raskaiden voimalalaitteistojen painon. Kauhajoella Suolakankaan ja Pirttikankaan alueelle on kaavailtu yhdeksän tuulivoimalan puistoa.

Tuulivoima-alueelle kulkee Heikinkankaan-Pirttikankaan noin 9,5 kilometrin pituinen metsätie, jolla on yli sata osakasta. Tuulivoimaloita kaavailevalla yhtiöllä on tien käyttöoikeus maa- ja metsätalouden harjoittamista varten maanomistajien kanssa tehtyjen vuokrasopimusten nojalla, mutta ei tuulivoimapuiston rakentamista varten. Sopimusta tuulivoimahankkeen rakentamistarpeita varten ei ole vielä tiekunnan ja yhtiön välillä tehty.

– Tiekunta on halunnut perehtyä tuulivoimayhtiön tarjoamaan sopimukseen. Avoimia kysymyksiä ovat tiekunnan ja tuulivoimayhtiön välinen vastuunjako ja taloudellinen korvaus tien käytöstä, ensin mahdollisessa rakennusvaiheessa ja myöhemmin huoltotoiminnan osalta. Sopimus tarvitaan siinä vaiheessa, kun rakentaminen alkaa. Toisin sanoen, rakentamista ei voi aloittaa ennen kuin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisella on sopimus kädessä, tiekunnan puheenjohtaja Tiina Lehtinen sanoo.

Metsätien nykyinen tiealue on neljätoista metriä leveä ja tie on peruskorjattu 1980-luvulla. Tuulivoimaloiden rakentamisvaiheessa tiehen kohdistuu iso rasitus. Voimaloiden valmistumisen jälkeen tietä käytetään huoltotöihin ja aikanaan purkamiskuljetuksiin. Tien varteen kaivettaisiin lisäksi tuulivoimaloiden vaatimat voimakaapelit.

– Myös kaapeleiden kaivaminen ja sijoittaminen tien varteen mietityttää, mitkä ovat osapuolten vastuut ja asettavatko ne rajoituksia osakkaiden tien muulle käytölle.

Ulkopuolinen asiantuntija

Tiekunnalle on esitetyn käyttösopimuksen kestoaika olisi yli kolmekymmentä vuotta. Etelä-Pohjanmaalla ja Suupohjan alueella on käynnissä useita tuulivoimalahankkeita, jotka usein sijaitsevat yksityisten tiekuntien alueilla.

– Tienhoitokuntien kannattaa olla hereillä ja selvittää, millaisia vaikutuksia voimalahankkeilla on tienkäyttöön. Tiekunnilla ja tuulivoimalayhtiöilläkään ei ole vielä riittävää kokemusta asiasta, eikä vastuiden jakautumisesta ole oikeuskäytäntöäkään. Maanmittauslaitoksella lienee paras tieto hankkeisiin liittyen, joten heidän asiantuntemustaan kannattaa käyttää sopimuksia voimayhtiöiden kanssa tehtäessä, Lehtinen sanoo.

Lehtisen mukaan tiekunta on ajatellut, että tien tason määrittelyssä käytettäisiin ulkopuolista asiantuntijaa ennen kuin tuulivoimapuiston rakentamisen aloittamista ja puiston valmistumisen jälkeen.

– Tällöin olisi olemassa objektiivinen arvio tien kunnosta molempien sopimusosapuolten käyttöön, hän sanoo.

Luvattu ei ole pitänyt

Suupohjan alueelle on tuulivoimapuistoja rakennettu muun muassa Kauhajoelle, Karijoelle ja Kristiinankaupunkiin. Eräs suupohjalaisen tiekunnan - mitä on käytetty voimalapuiston rakentamisessa ja toiminnassa olevan puiston huoltokuljetuksiin - osakas toteaa, että tien kunnon osalta kaikki ei ole mennyt, kuten on sopimuksissa sovittu.

Osakkaan mukaan ennen hanketta voimayhtiölle sopi kaikki ja se lupasi huolehtia perusparannuksista ja tehdä ohituspaikkoja. Myös liikenteen luvattiin olevan voimaloiden valmistumisen jälkeen lähinnä harvahkoja huoltoajoja.

– Tietä ei ole kaikilta osin saatettu siihen kuntoon kuin se oli ennen puiston rakentamisen aloittamista. Tien ojat ovat painuneet raskaan liikenteen vuoksi umpeen, tie on painunut ja pintamateriaalia ei ole riittävästi. Perusparannuksia ei ole tehty suunnitelmien mukaisesti. Myös liikenne on päivittäistä, pakettiautolla rampataan useaan kertaan, vaikka puhe oli, että siellä käydään korkeintaan kerran viikossa. Liikennemäärä on moninkertainen lupauksiin nähden, osakas sanoo.

Yksityisteiden kunnossapidosta ja hallinnosta vastaavat osakkaiden muodostamat tiekunnat. Osakkaan mielestä kuntien tulisi olla osaltaan valvomassa pääosin yksityisten kansalaisten muodostamien tiekuntien ja suurten tuulivoimayhtiöiden välisiä sopimuksia. Nyt asetelma vastaa Daavidin ja Goljatin mittelöä.

– Tiekunta on näissä tapauksissa puun ja kuoren välissä vaatiessaan sopimuksessa sovittuja oikeuksiaan, kun tie ei ole siinä kunnossa, missä pitäisi. Mutta vastapuolella on kovapalkkaiset lakimiehet tulkitsemassa sopimuksia. Miksi ei voisi olla niin, että kunta tai kaupunki olisi tällaisissa tilanteissa valvomassa kuntalaisten oikeuksia, hän kysyy.

Vakuussumma hankkeen ajaksi

Tiina Lehtisen mukaan Heikinkankaan-Pirttikankaan tiekunta on esittänyt tuulivoimayhtiölle, että tienkäytölle hankkeen rakentamisvaiheessa asetettaisiin vakuussumma, joka olisi niin suuri, että sillä voi kattaa tien korjauksen, mikäli sellainen tilanne tulisi vastaan. Mikäli tarpeita ei ilmenisi, raha palautuisi takaisin yritykselle, kun hanke on valmis.

Tarkat sopimukset

Jo kokemusta tuulivoimalatieasioista omaava osakas kehottaa tiekuntia tekemään tarkat sopimukset yhtiöiden kanssa vastuista ja korvauksista. Samalla hän toteaa, että sopimuksiin on tärkeä saada voimayhtiöiden puolelta vastuuhenkilön nimi, joka yrityksessä tai sitä paikallisesti edustaa tieasioihin liittyvissä kysymyksissä.

– Tärkeää on myös se, että jos tuulivoimayhtiö siirtää sopimuksen jollekin toiselle osapuolelle, se aktiivisesti tiedottaa paitsi voimala-alueen maanomistajille, myös tiekunnille ja muille sidosryhmille tapahtuneista muutoksista tai henkilövaihdoksista, osakas sanoo.

Juttu on julkaistu 25.5.2018 ilmestyneessä Kauhajoki-lehdessä

Pääkirjoitus / 10.10.2018 11:52

Tänään vietetään Aleksis Kiven eli suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kiven kirjoittaessa näytelmiään ja kirjojaan 1860-luvulla Suomessa elettiin kansallisen heräämisen aikaa, jolle olivat lähtölaukauksen antaneet muun muassa Elias Lönnrotin kokoama Kalevala-eepos (1835/1849).

Lue lisää »
Blogi / 12.10.2018 14:17

Kauhajoen Kamut on kehitysvammaisten valtakunnallisen Me Itse ry:n alajaosto, joka perustettiin kymmenen vuotta sitten. Kävin haastattelemassa kamuja viime maanantaina. Ihmisten ja yhteiskunnan suhtautuminen kehitys- ja muihin vammaisiin on muuttunut myönteisempään suuntaan kuin mitä se oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten.

Lue lisää »