Etusivu » Uutiset
Uutiset / 04.07.2018 20:52

Suupohjassa on susikeskittymä

Erähovin susi-illassa tuli kipakoita kommentteja alueen susitilanteesta, joihin vastailemassa oli Mikael Luoma (vasemmalla). Susi-iltaan osallistuivat myös Pauli Kiviluoma, Jarkko Latvanen, Matti Syrjälä ja Antti Rinne.

Erja Pekkala, teksti ja kuva

Juhannuksen alla Kauhajoella kokoontui susifoorumi, jossa käytiin läpi Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arviota Suupohjan seudun näkökulmasta. Sotkan Erähoville saapui puhujiksi Suomen riistakeskus Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma, sekä Reviiriyhteistyön kehittäminen -hankkeen suunnittelija Antti Rinne. Selvitystä kuuntelemaan saapui alueen riistavastaavia sekä metsästysseuroista että riistanhoitoyhdistyksistä.

Neljä laumaa

Luken arvio alueelle on neljä susilaumaa, joissa on yhteensä noin 22-26 yksilöä. Laumojen reviirit ovat Jalasjärvi – Karvia akselilla niin sanottu Pallonevan lauma, Isojoen reviiri, Jurvan reviiri eli Takanevan lauma ja Närvijoen-Pörtomin reviiri. Tämä arvio tarkoittaa siis sitä määrää, mikä alueella on ollut susia maaliskuussa, ennen viime kevään lisääntymiskautta. Kevään lumilla useammasta laumasta on tehty havaintoja kiimatiputtelusta, mikä tarkoittanee, että laumoissa on lisäännytty, mutta samalla laumoista on lähtenyt osa nuorista susista etsimään omia reviirejään.

– Maaliskuussa kanta on pienimmillään ja Suomessa sudet ovat nyt painottuneet läntiselle puolelle, kertoi Rinne.

Luottamuspula

Luoma kertoi susien saapumisesta Etelä-Pohjanmaalle. Syksyllä 2015 susista tuli joitakin havaintoja ja vuonna 2016 Suupohjan seudulla on arvioitu olleen yksi lauma, sen jälkeen sudet ovat runsastuneet voimakkaasti. Yleisöstä kritisoitiin sitä seikkaa, että sudet liikkuvat erikokoisilla porukoilla ja ne harvoin näyttäytyvät koko laumana, eli lauman suuruudeksi ei voida merkitä sitä määrää mikä kerralla on enimmillään nähty.

Alueella tehtiin ennen joulua lumijälkilaskenta lähes 600 laskijan voimin. Kyseisessä laskennassa susien määräksi saatiin 44. Yleisön joukossa oltiin hyvin närkästyneitä siitä, että Lukella ei ole luottamusta laskijoiden työhön vaikka samat laskijat merkitsevät samat havainnot Tassu-järjestelmään.

– Luke on käyttänyt siltä päivältä olevia havaintoja, mutta erillistä laskenta-aineistoa ei käytetä. Tämä on arvion heikkous. Tutkija, joka katsoo Tassu-rekisterin merkintöjä, ei voi tietää mikä susi on sama ja mikä eri, Luoma totesi ja korosti samalla, että Luken tekemä arvio on susien minimi määrä.

Kakkoja kattavasti

– Olen sitä mieltä, että reviirien sisällä liikkuvista yksilöistä ja niiden määristä pitää saada tarkempaa tietoa, eikä pelkästään laumojen lukumäärästä, jota Luke painottaa, totesi Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Latvanen.

Latvanen ihmetteli, kuten monet muutkin kuulijat, kuinka kattavasti susien dna-näyteitä oli onnistuttu saamaan metsistä kerättyä ja kuinka ne juuri sattuivat olemaan aina eri yksilöiltä. Esimerkiksi Pallonevan laumasta saatiin analysoitua 10 näytettä ja niistä löytyi 9 eri yksilöä.

– On kyllä uskomatonta että näytteet onnistutaan saamaan juuri eri yksilöistä. Näin hyvän onnistumisprosentin perusteella voisi olettaa, että susia on huomattavasti enemmän.

Mallia Suupohjasta

Latvanen pitää kuitenkin suuntausta hyvänä ja suuri työ, mitä Suupohjassa on tehty, pitäisi saada kopioitua myös muualle Suomeen.

– On vaikea uskoa, että Tassussa olisi kaikki susihavainnot merkitty. Valtakunnan tasolla pitäisi kaikki saada aktivoitua nyt tähän, vain sillä keinoin saadaan susimäärät oikeaksi ja 25 lisääntyvää paria kartalle. Tämä on rajapyykki suden elinvoimaisuudelle ja mahdollisesti lupaprosessien joustavuudelle. Nyt vain pitää jaksaa vuosi tai pari pinnistellä ja kirjata havainnot Tassuun. Ja on hyvin tärkeää, että kaikki, jotka näkevät susia jossakin, ilmoittavat niistä vaikka riistanhoitoyhdistykseen.

Latvasenkin mukaan Suupohjan nykyinen susitilanne on syntynyt parin kolmen vuoden sisällä ja tilanne on metsästyksen ja riistanhoidon kannalta hankala.

– Nyt on jo alueita, joihin koiria ei voi laskea ja se on yksi syy, miksi täällä ei koiravahinkoa ole syntynyt - vielä. Olen kuullut, että osa on jo lopettanut riistaruokinnat, koska ei näe siinä mitään järkeä, sillä sudet syövät sorkkaeläimet suoraan ruokinnalta. Illan keskusteluissa tulikin ilmi, että jo viime kaudella oli vaikeuksia löytää hirven vasoja ja lupia jää siten käyttämättä. Seuraavalla metsästyskaudella joudutaan tarkkaan seuraamaan tilannetta, onko metsissä vasoja ja millä tavalla hirvikantaa kestää harventaa.

Turha ilta

Yleisön joukossa oli Matti Syrjälä, joka on havainnoinut tiiviisti susien liikkeitä Kainastolla. Hän ei nähnyt susi-illalla olevan kovinkaan suurta merkitystä.

– Ei anti tällä hetkellä hyödytä, sudet lisääntyvät koko ajan, eikä sille kukaan mitään voi. Tulevaisuus näyttää mihin suuntaan mennään ja muuttuuko metsästys pelkäksi susien laskemiseksi. Itse en metsästystä lopeta, se on minun elämäntapa. Joka päivä kierrokselle lähdetään ja susien liikkeiden mukaan katsotaan, voiko koiria irti päästää. Meillä jo on alueita, joissa ketunmetsästys on lopetettu susien vuoksi, Syrjälä toteaa närkästyneenä.

Juttu on julkaistu Kauhajoki-lehdessä 3.7.2018

Pääkirjoitus / 19.07.2018 10:52

Tämän kesän jo kolmatta kuukautta jatkuneet helteet herättävät keskustelua. Silti yllättävän vähän ihmiset ovat valittaneet kuumuutta. Yleensähän jo viikon helteen jälkeen on alettu valittaa, että aina on näin kuuma. Jotkut sanovatkin, että nyt ei valiteta, kun viime kesä oli niin surkea.

Lue lisää »
Blogi / 20.07.2018 10:01

Liikenteessä liikkumiseen on luotu yhteiset säännöt, joita jokaisen tulee noudattaa. Käytännössä se vain näyttää joillekin olevan kovin vaikeaa.

Lue lisää »

Pääkirjoitus