Etusivu » Uutiset
Uutiset / 27.07.2018 13:57

Tuomas Kuoppala on työssään politiikan korkeakoulussa

Hallintotieteiden maisteriksi kesällä valmistunut Tuomas Kuoppala työskentelee kahden kokoomuksen kansanedustajan avustajana.

Tuomas Koivuniemi, teksti ja kuva

Kauhajokelaissyntyinen Tuomas Kuoppala (26) aloitti viime vuoden toukokuun alussa kansanedustaja Outi Mäkelän (kok.) eduskunta-avustajana. Mäkelän siirryttyä keväällä Nurmijärven kunnanjohtajan virkaan, Kuoppala jatkoi tämän seuraajaksi tulleen Mia Laihon (kok.) avustajana.

Työmäärä lisääntyi huhtikuun lopulla, kun mies aloitti ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä toimivan Anne-Mari Virolaisen (kok.) eduskunta-avustajana. Kuoppala valmistui työn ohessa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta hallintotieteiden maisteriksi kesäkuussa. Pro gradun otsikko oli ”Ministerin varjossa – erityisavustajien rooli ja suhde virkamiehiin”.

– Poliittisten erityisavustajien roolia on aiheena vähän tutkittu. Ideana oli tutkia muun muassa sitä, millaisia rooleja heillä on – perinteisiä neuvonantajia, portinvartijoita vai puolueen edustajia ministeriössä sekä millainen heidän suhteensa virkakuntaan, hän valaisee.

Vähän tutkittu aihe

Kuoppalan mukaan ministerien erityisavustajien roolia on tutkittu vähän. Usein – Suomessakin – erityisavustajat ovat kuuluvat kolmi-nelikymppisten ikäluokkaan. Maan hallituksessa ministereinä ja eduskunnassa kansanedustajina on nytkin henkilöitä, jotka ovat ennen parlamentaarikon uraa toimineet erityisavustajan tehtävässä.

– Erityisavustajan tehtävä on yhteiskunnallisesti merkittävä asema, jossa voi päästä osaltaan vaikuttamaan. Paljon rooli riippuu esihenkilöstä (ministeristä), millaiseksi se muotoutuu, Kuoppala sanoo.

Kipinä politiikkaan

Politiikka on kiinnostanut Kuoppalaa jo nuoruusvuosista lähtien. Kokoomus valikoitui puoluevalinnaksi, koska hän arvostaa sivistystä, kansainvälisyyttä ja kaupunkilaista elämäntapaa.

Mies kirjoitti itsensä ylioppilaaksi Kauhajoen lukiosta ja suuntasi sitten armeijaan Niinisaloon. Armeijan jälkeen matka suuntautui hallintotieteiden opintojen pariin Tampereelle. Yliopistossa hän lähti mukaan hallintotieteiden ainejärjestön Staabin toimintaan, ja sitä kautta ylioppilaskunnan edustajistoon ja hallitukseen.

Ylioppilaskunnan vaikuttajalle avautui tie Helsinkiin, sillä hänet valittiin Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) hallitukseen vuodeksi 2016. Kuoppala oli ehdolla myös SYL:n puheenjohtajaksi vuodeksi 2017, mutta ei tullut valituksi. Mies suuntasi tarmonsa gradun tekoon ja muihin töihin.

– Ylioppilaskuntapolitiikan ohella olin aktiivisesti mukana kokoomuksen opiskelijajärjestö Tuhatkunnan toiminnassa.

Opintoja tarmolla eteenpäin

Samalla hän hän vei tarmolla opintojaan eteenpäin. Opintoihinsa liittyvässä korkeakouluharjoittelussa hän oli Suomen Oslon suurlähetystössä ja opiskelijavaihdossa Strasbourgissa Ranskassa. Saksan ja Ranskan rajalla oleva Strasbourg on Euroopan parlamentin virallinen istuntopaikka, minkä lisäksi se on muun muassa Euroopan neuvoston ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kokoontumispaikka.

Kuoppala toteaa, että kansainvälisyys ja siihen liittyvät työtehtävät, esimerkiksi diplomaattiura, kiinnostavat tulevaisuudessa.

– Nykyiseen työhön eduskunta-avustajana olen sitoutunut vaalikauden loppuun saakka. Tämä työ on politiikan korkeakoulu, missä pääsee näkemään, miten päätöksenteko toimii ja miten asioihin vaikutetaan.

Lue Tuomas Kuoppalan ajatuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista enemmän 25.7.2018 ilmestyneestä Kauhajoki-lehdestä!

Pääkirjoitus / 17.09.2018 08:27

Nyt on kuukauden päivät meneillään Vie vanhus ulos -kampanja, jolla edistetään niiden ikäihmisten ulkoilua, jotka tarvitsevat apua päästäkseen raittiiseen ilmaan turvallisesti. Kampanja on Ikäinstituutin lanseeraama, kuten myös meneillään oleva Voimaa vanhuuteen -terveysliikuntaohjelma.

Lue lisää »
Blogi / 01.08.2018 11:26

Somen suurkuluttajana olen törmännyt ilmiöön kieliopin ja käytöstapojen puuttuminen. Sanahirviöt lauvantai, pyöräiliä, opiskelia ja enään seikkailevat usein päivityksissä. Päivämäärien oikeinkirjoitus on näyttänyt jäävän historiaan. Suoraan sanoen puistattaa törmätä lauseeseen, jossa kuka-sana on korvattu ketä-sanalla. Ketä oikeasti puhuu niin? (Eikö ollutkin kamalaa?)

Lue lisää »