Etusivu » Uutiset
Uutiset / 24.08.2018 10:28

Ministeri Leppä tuomitsee ruuan halpuuttamisen

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puolustaa kotimaista ruokaa ja ruuantuotantoa.

Erja Pekkala, teksti

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) tunnetaan julkisuudessa hyvin voimakkaana kotimaisen ruoan ja ruoantuotannon puolestapuhujana. Hän on itsekin maanviljelijä ja maatalousyrittäjä Pertunmaalla Antinmäen tilalla, joka on kuulunut Lepän suvulle vuodesta 1539. Leppä on toiminut vuokraviljelijänä vuodesta 1980 lähtien ja tilan hän on ottanut haltuunsa vuonna 1993.

Kuluvan hallituskauden aikana Leppä on ollut ajamassa monia maatalouspolitiikkaan vaikuttavia asioita, joiden tavoitteena on ollut kannattavuuden parantaminen, normien purkaminen ja maatalouteen kohdistuvien leikkausten ehkäiseminen. Kesäkuussa ministeri Leppä oli mukana Kesärannassa, jossa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla käytiin keskusteluja yhdessä ruokaketjun toimijoiden kanssa maatalouden kannattavuuden parantamisesta.

– Kävimme ruokaketjun toimijoiden kesken hyvähenkisen keskustelun siitä, että maatalouden kannattavuus ei enää voi jatkua näin heikkona. Tämän johdosta asetimme vuorineuvos Reijo Karhisen selvittämään uusia toimenpiteitä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. On vielä liian aikaista pohtia toimenpiteitä ääneen, vaan haluankin antaa selvityshenkilölle tilaa omien johtopäätöstensä tekemiseen. Niistä kuullaan lisää syksyn ja talven aikana. Tärkeää on, että saamme elintarvikealalle lisää kasvua, josta hyötyy myös viljelijä, joka tekee suurimman työn ruuan eteen, kertoi ministeri Leppä tapaamisesta ennen Ruokamessuille tuloaan.

Tuottajalle vapautta. – Elintarvikelain tärkeimpänä tavoitteena on byrokratian purkaminen. Kun nykyään valvojilla on olemassa liian yksityiskohtaiset ohjeet esimerkiksi ravintolan tai pienteurastamon rakenteellisten vaatimusten suhteen, annetaan jatkossa valvojalle enemmän liikkumavaraa ottaa yrittäjien tarpeet huomioon. Elintarviketurvallisuudesta ei tietenkään tingitä. Maksujen osalta tavoitteeni on, etteivät kustannukset kasva kohtuuttomasti pienyrittäjillä. Myös tulevaisuudessa valvonnan kustannuksista suurin osa tullaan kattamaan julkisista varoista, kun toiminta siirtyy kunnilta maakuntien tehtäväksi.

Puhdas ruoka on oikeus.

Kysyimme ministeri Lepältä, näkeekö hän kauppaketjujen vallan ja tuotteiden halpuuttamisen riskinä kotimaiselle ruoantuotannolle?

– Kyllä näen. Ruokaketjussa erityisesti kauppa on liian keskittynyttä suhteessa muihin toimijoihin. Olen saanut vuosien saatossa lukemattoman määrän palautetta viljelijöiltä ja teollisuudesta, miten vahvaa ostajan roolia käytetään hyväksi neuvottelutilanteissa. Siksi käynnistimme vuosi sitten uuden elintarvikemarkkinalain valmistelun. Vuoden vaihteessa Suomessa aloittaa ensimmäistä kertaa viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa, ettei epäreiluja kauppatapoja ruokaketjussa enää käytetä.

– Halpuuttaminen vie pohjaa ruuan arvostukselta. Jokaisen aterian yhteydessä pitää muistaa, miten arvokas asia, ja monen ammattilaisen työn tulos on meidän jokapäiväinen ruokamme. Terveellinen, turvallinen ja puhdas ruoka on minusta yksi tärkeimmistä ihmisoikeuksista, josta maailmanlaajuisesti liian moni jää yhä paitsi.

Alkuperä esille. Hyvin usein kotimaista ruokaa kuvaillaan tuontiruokaa kalliimmaksi ja ruoan halpuuttamisen mainostaminen osaltaan lisää tätä mielikuvaa. Monet kuluttajista eivät välttämättä tiedä, että kotimainen ruoka täyttää tuontiruokaa huomattavasti korkeammat eettiset- ja turvallisuuskriteerit. Nykyään ostajan voi olla vaikeaa tietää, mikä tuote on kokonaan kotimainen ja mikä vain osittain. Lepän mukaan ministeriössä on tehty töitä, että kuluttajalle varmistuu ruoan alkuperä.

– Olemme ministeriössä edistäneet ruuan alkuperämerkintöjä, jotta voimme kuluttajina tehdä tietoisia valintoja suomalaisen ruuan puolesta. Hallituskauden alussa liha ja maidon alkuperä säädettiin pakolliseksi myös jalosteisiin, eli nykyään esimerkiksi kaikissa leikkelepaketeissa täytyy lihan alkuperä kertoa. Ennen juhannusta lähetimme EU-Komissiolle ehdotuksen, jonka mukaan ravintoloiden tulisi kertoa kirjallisesti lihan ja kalan alkuperämaa. Lisäksi olemme valtion ruokailuissa siirtyneet käyttämään kotimaisen tuotannon vaatimukset täyttäviä raaka-aineita, ja olen voimakkaasti kannustanut myös kaikkia kuntapäättäjiä samaan.

Suuria vahinkoja. Kulunut kasvu- ja satokausi on säiden osalta ollut viljelijöille äärimmäisen haastava. Edellisenä vuonna satoa menetettiin märkyyden vuoksi ja nyt kuivuus on tärvellyt paikoin koko kasvuston. Tiloilla on tehty, mitä on voitu, tilanteesta selviämiseen ja ministeriö on jo varautunut sallimalla poikkeuskäytäntöjä. Lopulliset tappiot eivät kuitenkaan vielä ole selvillä, vaikka vahva epäilys on olemassa, että ruoka ei joka paikassa karjalle riitä.

Maauskoa riittää. Suomalaisen maataloustuotannon heikko kannattavuus yhdistettynä kahteen peräkkäiseen katovuoteen voi monelle yrittäjälle olla ylitsepääsemätön paikka. Leppä näkee myös valoa tulevaisuudessa ja Pohjanmaalla asiaansa uskovia yrittäjiä.

– Ilokseni olen huomannut, että isolla osalla viljelijöistä on vielä vahva usko tulevaisuuteen, vaikka Venäjän markkinan sulkeutuminen ja siitä seurannut eurooppalainen ylituotanto, kaksi perättäistä vaikeaa satovuotta sekä yhä nousevat kustannukset ovat heikentäneet kannattavuutta merkittävästi. Osa tiloista pärjää näissäkin olosuhteissa kohtuullisesti, mutta liian monella maatilalla tilanne on todella ongelmallinen. ELY-keskusten kertomat maatalouden investointiluvut osoittavat, että ainakin Pohjanmaan maakunnissa uskotaan lujasti maatalouden tulevaisuuteen. Vahvaa maauskoa, sanoisin.

Lue ministerin haastattelu kokonaisuudessaan tänään ilmestyneestä Kauhajoki-lehden Ruokamessunumerosta.

Pääkirjoitus / 17.09.2018 08:27

Nyt on kuukauden päivät meneillään Vie vanhus ulos -kampanja, jolla edistetään niiden ikäihmisten ulkoilua, jotka tarvitsevat apua päästäkseen raittiiseen ilmaan turvallisesti. Kampanja on Ikäinstituutin lanseeraama, kuten myös meneillään oleva Voimaa vanhuuteen -terveysliikuntaohjelma.

Lue lisää »
Blogi / 01.08.2018 11:26

Somen suurkuluttajana olen törmännyt ilmiöön kieliopin ja käytöstapojen puuttuminen. Sanahirviöt lauvantai, pyöräiliä, opiskelia ja enään seikkailevat usein päivityksissä. Päivämäärien oikeinkirjoitus on näyttänyt jäävän historiaan. Suoraan sanoen puistattaa törmätä lauseeseen, jossa kuka-sana on korvattu ketä-sanalla. Ketä oikeasti puhuu niin? (Eikö ollutkin kamalaa?)

Lue lisää »