Etusivu » Uutiset
Uutiset / 01.10.2018 12:16

Etelä-Pohjanmaan ensimmäisestä syöksylaskijasta tuli EKP:n lakimies

Euroopan keskuspankissa (EKP) työskentelevä Petra Schulze Steinen (o.s. Ahola) kävi äskettäin vanhassa opinahjossaan Kauhajoen lukiolla kertomassa omasta työstään ja työnantajastaan.

Tuomas Koivuniemi, teksti ja kuva

Euroopan keskuspankissa (EKP) työskentelevä Petra Schulze Steinen (o.s. Ahola) kävi äskettäin Kauhajoen lukiolla kertomassa omasta työstään ja työnantajastaan. Schulz Steinenin isä oli laamanni Juho Ahola ja äiti silmälääkäri Marja Kartano, joiden töiden perässä perhe muutti Helsingistä Keski-Suomeen ja sieltä Vaasaan sekä vuonna 1976 Kauhajoelle.

Petra Ahola kävi peruskoulun ja lukion Kauhajoella valmistuen ylioppilaaksi 1988.

– Ylioppilaaksi tulon jälkeen punnitsin kaupallisen alan ja oikeustieteellisen opintoja. Ajatus oli, että käyn opiskelemassa Helsingissä ja palaan sitten takaisin Kauhajoelle. Opiskeluissani oikeustieteellisessä kiinnostus vei kilpailuoikeuden ja kansainvälisten asioiden pariin, joten jäinkin sitten pääkaupunkiseudulle, hän kertoo.

Saksaan opiskelemaan

Saksa oli tullut naiselle tutuksi jo lukioaikana, sillä hän oli lukiolaisena vuoden Kauhajoen rotaryklubin lähettämänä vaihto-oppilaana maassa. Myös yliopisto-opintojen aikaan hänelle avautui mahdollisuus lähteä vaihto-opiskelijaksi Hampuriin Saksaan.

– Rotaryvaihdossa maan kieli ja kulttuuri olivat tulleet jo tutuiksi. Saksaan menin yliopistovaihtoon ja tein siellä työharjoittelujakin, hän kertoo.

Saksan vaihto-opiskeluvuoden aikana - vuonna 1993 - hän tapasi samassa yliopistossa väitöskirjaa tekevän Matias Schulze Steinenin.

Nuori juristi valmistui ja oli ensin töissä Helsingin yliopiston kansainvälisen talousoikeuden instituutissa tehden siellä lisensiaattityötään kilpailuoikeudesta.

Suomi oli tuohon aikaan talouslaman kourissa ja pyrki Euroopan unionin jäseneksi.

– Päätin lähteä lukemaan lisää Hampuriin ja suoritin siellä 1994-95 Eurooppa-oikeuden jatkotutkinnon. Toki toinen syy lähteä oli lähteä ”miehen perään”, hän naureskelee.

Petra ja Mathias menivät naimisiin Kauhajoella. Perheeseen syntyi esikoinen Laimi (1995). Matias työsti väitöskirjaansa ja työskenteli Saksassa ja Petrakin meni töihin Dittmar & Indreniuksen asianajotoimistoon vuonna 1997 ja myöhemmin (2002) Roschierille. Välillä hän oli runsaat kaksi vuotta töissä Saksassa Linklatersilla.

Schulze Steinenin perheessä elämä kahden maan - Suomen ja Saksan sekä Helsingin, Hampurin ja Kölnin välillä kesti muutamia vuosia. Välillä pariskunta oli vuoden yhdessä töissä Lontoossa esikoisen ollessa pieni. Perheen toinen lapsi Eino syntyi vuonna 2000 ja kuopus Paavo 2010.

Euroopan keskuspankkiin

Aikaa myöten reissaaminen kahden maan välillä alkoi kyllästyttää.

– Halusin yhdistää perheen ”saman katon alle” ja mielekkään työn. Olen aina ollut Euroopasta kiinnostunut ja EKP on toiminnan ytimessä. Euroopan keskuspankissa Frankfurtissa avautui vuonna 2003 lakimiehen tehtävä, jossa tärkeänä vastuualueena oli Suomea koskevat kysymykset.

EKP:ssa on töissä noin 3 200 henkeä. Schulze Steinen pääsi alkutöikseen puolustamaan keskuspankin itsenäisyyttä, kun Suomen valtio halusi saada haltuunsa EKP:n piiriin kuuluvan Suomen Pankin rahat budjetin täytteeksi. Lakiväännön jälkeen valtio luopui yrityksestään.

– Vuonna 2011 sain mahdollisuuden ottaa kolme vuotta virkavapaata ja siirryin Luxemburgiin keskuspankkiin, missä johdin yksikköä, joka koordinoi Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvien jäsenpankkien julkisia hankintoja. Muutin lasten kanssa Luxemburgiin, mistä ajelimme aina viikonlopuiksi kotiin Saksaan.

Petra Schulze Steinen vastasi tehtävässään hankintojen kilpailuttamisesta tietotekniikasta matkapalveluihin. Mielenkiintoisimmaksi tehtäväksi hän mainitsee neuvottelut suurten reittausagentuurien ja markkinatietopalveluiden toimittajien kanssa. Nainen vastasi myös keskuspankkien yhteistoiminnan kehittämisestä hankinta-alalla ja toimi hankintajohtajien ja monen muun asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

– Hankintakoordinoinnin piirissä oli silloin EKP ja 19 keskuspankkia, eikä niillä aina olleet yhteneväiset intressit. Käärimme hihat ja saimme homman toimimaan, kun keskuspankit ymmärsivät, että yhteisten hankintojen kautta tulee paitsi isoja säästöjä, myös muita etuja, kuten paremmat sopimusehdot ja ylipäätään hyvä yhteishenki.

Luxemburgin ”komennuksen” jälkeen hän palasi takaisin Frankfurtiin EKP:n palvelukseen.

– Halusin jatkaa EKP:n palattuanikin vielä jonkin aikaa työtä keskuspankkien välisen yhteistoiminnan kehittämiseksi, joten toimin kahden komitean eli eurojärjestelmän organisaation kehityskomitean ja yhteishankintojen ohjauskomitean sihteerinä ja toimintojen koordinaattorina. Nyt vuoden verran olen työskennellyt pankin oikeudellisella osastolla, missä yhtenä vastuualueenani ovat jälleen Suomen asiat.

Kauhajoki-fani

Kauhajoki on myös Petra Schulze Steinenille rakas.

– Äiti edelleen asuu ja työskentelee täällä, joten siteet ovat vahvat. Kauhajoki oli nuoruudessani vahva koulutuspaikkakunta, joten se on harmi, että keskiasteen koulut lähtevät pois.

Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus.

– EKP:lla on Back to School -ohjelma, johon osallistuvat pankin työntekijät käyvät entisillä kouluillaan kertomassa työstään ja EKP:sta. Suomessa nuoret ovat selvästi hyvin valveutuneita EU-asioissa, sillä lukiollakin tuli teräviä kysymyksiä EKP:n tehtävistä ja rahapolitiikasta, hän kiittelee.

Kauhajoella asuessaan hän oli aktiivinen liikkuja muun muassa Kauhajoen Kytöveikkojen ja Naisvoimistelijoiden riveissä. Vaativan työn vastapainona hän harrastaa edelleen kuntoliikuntaa, tennistä ja telemark-hiihtoa. Petra Ahola oli muuten ensimmäinen eteläpohjalainen, joka aikoinaan osallistui syöksylaskun Suomen mestaruuskisoihin.

– Olen aina tykännyt vauhdista ja vaarallisista tilanteista. Syöksylasku on nyttemmin vaihtunut telemarkiin, jota käydään usein Sallassa Lapissa harrastamassa. Siellä on hyvät rinteet, hieno lapsiystävällinen tunnelma ja mahtavat lumet, hän päättää.

Lue Petra Schulz Steinenin koko haastattelu 27.9.2018 ilmestyneestä Kauhajoki-lehdestä!

Pääkirjoitus / 08.11.2018 14:39

Asuntovelkaa maksavalle kansalaiselle viime vuodet ovat olleet mukavia, kun lainojen korot ovat olleet alhaalla. Lyhyet korot ovat olleet jopa miinusmerkkisiä, joten pankin lainamarginaalistakin on saanut pientä ”alennusta”. Pankkien asiantuntijat ovat säännöllisesti ennustaneet, että korot lähtevät nousuun ensi syksynä, ensi vuonna tai parin vuoden sisällä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Lue lisää »
Blogi / 09.11.2018 09:55

Suomessa syntyvyys on laskenut jo kahdeksan vuoden ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ennusti tänä vuonna syntyvän 47 500 lasta. Lapsia syntyy vähemmän kuin esimerkiksi 1800-luvun kovina nälkävuosina. Synnyttäjien keski-ikä on tällä hetkellä 30,9 vuotta.

Lue lisää »