Etusivu » Uutiset
Uutiset / 04.10.2018 12:11

Huippukengittäjä tuli Saksasta kengittämään Heimaeyn

Englantilaislähtöinen kengittäjä Kevin Bradley tuli Saksasta Kauhajoelle, että hän sai autettua Anniina Koiviston omistamaa Heimaey-hevosta. 22-vuotias Heimaey on ollut Koivistolla 18,5 vuotta.

Jari-Pekka Laitio-Ramone, teksti ja kuva

Englantilaislähtöinen huippukengittäjä Kevin Bradley tuli Saksasta Kauhajoelle, että hän sai autettua Anniina Koiviston omistamaa Heimaey-hevosta. 22-vuotias Heimaey on ollut Koivistolla 18,5 vuotta.

– Se on kuin perheenjäsen. Toin hevosen Kauhajoelle elokuussa hevoskuljetuksella Saksasta, missä asuin 21 vuotta. Kaviokasvainongelmien ja kipujen vuoksi Heimaey ei oikein halunnut liikkua. Halusin hoidon jatkuvan erityiskengityksen vuoksi myös Suomessa. Siksi pyysin Bradleyn tänne. Hän hoiti Heimaeyta jo Saksassa, Koivisto lisäsi.

Terveellä aikuisella hevosella kavio kasvaa vajaan sentin kuukaudessa. Kengittämällä pystytään korjaamaan virheellisiä kaviomuotoja ja liikevirheitä. Koiviston avopuoliso Marko Rauska sanoi Bradleyn käyttävän kuumakengitystä.

– Ei ole perussepän työtä tehdä kuumakengitystä ja taivuttaa sekä tehdä hevosenkenkiä kavion muotoon niin, että ne sopivat täydellisesti. Bradley opiskeli ensin Englannissa kengityssepäksi paikassa, josta valmistuneet ovat Lontoon kunniakansalaisia, Koivisto ja Rauska tiesivät.

Töitä ympäri maailmaa

Bradley on kouluttautunut myös Yhdysvalloissa. Vastaavan tason ammattilaisia on siellä vain noin 300-400 eli kuusi-kahdeksan per osavaltio. Saksassa samantasoisia kengittäjiä on vain muutama. Mies on tehnyt hyväntekeväisyystyötä esimerkiksi Afrikassa, Arabimaissa ja Singaporessa.

– Ei ole kengittäjille helppoa katsoa hevosia, jotka kärsivät esimerkiksi laukkakisoissa. Bradley tietää hevosten jaloista enemmän kuin eläinlääkärit, Rauska arveli.

Bradley korosti yhteistyön merkitystä.

– Monilla hevosilla on nyt kaviokuumetta siksi, ettei heinä ole kuivan kesän vuoksi hyvälaatuista. Ongelmien tultua moni eläinlääkäri sanoo liian helposti, että hevonen täytyy lopettaa. Olen pelastanut monia hevosia. Haluan työskennellä yhteistyössä eläinlääkäreiden sekä hevosten omistajien kanssa ja konsultoida heitä. Voimme katsoa yhdessä muun muassa röntgenkuvia, Bradley mainitsi.

Hän työskentelee eniten nykyisessä kotimaassaan Saksassa sekä Sveitsissä.

Vähän kengittäjiä

Kevin Bradley työskenteli Kauhajoella Ravikujalla sijaitsevalla Repolan Tallilla, jossa Heimaeylla on tallipaikka.

– Kun tunsin ennestään Anniina Koiviston, Marko Rauskan ja Heimaeyn, tänne oli kiva tulla. Nyt hevonen taas juoksee kuin nuorukainen.

Kauhajoella Bradley neuvoi ja opetti Hanna Kannonlahtea.

– Kannonlahti on innokas oppimaan. Hän näkee nyt erilaisia tekniikoita ja tapoja. On mukavaa siirtää taitoja eteenpäin.

Kannonlahti asuu Jalasjärvellä.

– Täällä Repolan Tallilla käyn kengittämässä muutamaa hevosta. Yritän pitää työkohteeni alle 70 kilometrin päässä kotoani. Hevosten keskimääräinen kengitysväli on 6-7 viikkoa. Heimaeylle nyt laitetut hevosenkengät on käsintehty Yhdysvalloissa, Kannonlahti kertoi.

Naisen mukaan Etelä-Pohjanmaalla on hevosten määrään suhteutettuna vähän kengittäjiä.

– Hevosenhoitajaksi kouluttautuessani erikoistuin kengittäjäksi. Opiskelin Kaustisilla. Valmistumisen jälkeen pitää toimia pari vuotta yrittäjänä, että voi hakea opiskelemaan kengitysseppätutkintoa.

Repolan talli

Bradley ja Kannonlahti kengittivät Repolan Tallilla myös Paten, joka on noin tuhat kiloa painava liettuanraskaskylmäverinen, työhevonen. Repolan Talli on Hanne ja Toni Renkosen omistama yksityinen täysihoitotalli.

– Talli on meillä neljättä vuotta. Ennen kuin muutin Etelä-Pohjanmaalle, minulla oli 10 hevosen talli Satakunnassa Pomarkussa. Täällä on tallipaikkoja 12, joista nyt kaksi on vapaana. Tänne voi tuoda ratsun tai ravihevosen. Täällä on hyvät puitteet, kun on iso kenttä ja lähellä ravirata, Hanne Renkonen totesi.

Renkosilla on myös luomutila.

– Itse olen tässä viidettä vuotta. Aiemmin täällä oli sikatila ja viljaakin on viljelty kymmeniä vuosia. Tonille tila tuli sukupolvenvaihdoksessa. Viljelykseen laitoimme tänä vuonna suurimmaksi osaksi hernettä. Osa on nurmella. Nyt kylvimme uutena luomuspelttiä, Hanne lisäsi.

Juttu on alunperin julkaistu Kauhajoki-lehdessä 3.10.2018.

Pääkirjoitus / 29.05.2019 15:37

Kauhajoen liikuntahalli oli käytännössä ääriään myöten täynnä viime sunnuntaina, kun Karhubasket kohtasi Korisliigan viidennessä finaaliottelussa Kouvolan Kouvot. Oranssiin käytännössä sonnustautunut sali raikui korishuumaa, kun 1 714 henkeä seurasi Jussi Laakson valmentaman ja kapteeni Bojan Sarcevicin johtaman kotijoukkueen iloista matkaa kohti otteluvoittoa ja Suomen mestaruutta. Pantteri-patsas - jo viime vuoden keväällä kauhajokisille tutuksi tullut mestaruuden merkki - sai jälleen jäädä pohjalaisille lakeuksille.

Lue lisää »
Blogi / 17.04.2019 13:16

Jollain ihmisillä on kyky luoda ympärilleen iloa ja hyvää mieltä. Yksi tällainen henkilö oli kehitysvammaisten valtakunnallisen Me Itse -yhdistyksen perustajajäseniin kuulunut ja sen puheenjohtajanakin toiminut Tommi Kivimäki Ilmajoelta. Tommi menehtyi viime lauantaina 43-vuotiaana.

Lue lisää »

Pääkirjoitus