Pääsiäisvaelluksella matkattiin Galileasta Jerusalemiin
Piispan pääsiäistervehdys: Rauhoitella ja antaa rauha
Kaupungin hankintojen kilpailutuksesta keskustelua
Elämäni laulut koskettivat ihmisiä
Ikkeläjärviset taistelevat tuulimyllyjä vastaan
Vuoden ensimmäinen vauva tuli maailmaan paukkupakkasella
Tapon yritys toissaviikonloppuna Kauhajoella
Yksi loukkaantui Aron hallipalossa - paikalle tuli pelastushelikopterikin
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Raju kolari Yrjänäiskylässä
Kotimaisin asein nälkää ja vilua vastaan
Venäjän aloittamalla Ukrainan sodalla on ollut ja on järkyttävä vaikutus ukrainalaisten elämään. Yhdysvallat, Euroopan ja useat muut maat ovat alkukangertelujen jälkeen antaneet hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle niin humanitääristä kuin taloudellista ja sotatarvikeapua.
Muut valtiot eivät ole kuitenkaan sotilasjoukkojaan Ukrainan avuksi antaneet. Toki useista maista, myös Suomesta, on ukrainalaisten avuksi rintamalle lähtenyt vapaaehtoisia.
Vaikka mustan mullan alueella käydään sotaa Venäjän ja Ukrainan kesken, on yhteenotto vaikuttanut laajasti maailmalla, mutta erityisesti Euroopassa. Poliitikot Euroopassa luottivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siihen, että Venäjä on mahdollista talouden ja energian avulla sitoa osaksi länsimaista kehitystä ja demokratiapiiriä.
Usean eurooppalaisen maan energiahuolto rakennettiin venäläisen tuontitavaran varaan. Historiakin harhautti, sillä vaikka länsimaat ja Neuvostoliitto olivat muutaman vuosikymmen sitten vastakkain Kylmässä sodassa, energiaa virtasi siitä huolimatta idästä länteen.
Venäjän nykyinen diktaattori käyttää ideologisessa ja etnisessä sodassaan kaikkia keinoja saadakseen polvilleen tai tuhotakseen Ukrainan ja sen tukijat. Raa’an sodankäynnin lisäksi keinovalikoimassa ovat nälkä ja vilu.
Ukraina on maailman suurimpia maatalousmaita, joka on oman 44-miljoonaisen kansan lisäksi ruokkinut satoja miljoonia muita maailman asukkaita. Venäjä on tuhonnut viljasatoa ja estänyt ukrainalaisen viljan pääsyn Mustanmeren kautta maailmallle. Sota ja energiatoimitusten katkaisu taas ovat nostaneet öljyn, kaasun ja sähkön hintoja, ja vaikutukset ovat näkyneet suomalaistenkin arjessa.
MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nerg toi Ruokamessujen avajaisissa käyttämässään puheessa esiin nälkäongelman, mikä uhkaa laukaista uuden humanitäärisen pakolaiskriisin jo ensi talvena. Korona, ilmastonmuutos, köyhyys ja sääolojen vaihtelut ovat vaikuttaneet ongelman kasvuun, mutta sota maailman vilja-aittoihin kuuluvassa Ukrainassa vain pahentaa tilannetta.
Nergin mukaan tällä hetkellä noin 830 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Maailman väkiluku ylitti viime tammikuussa kahdeksan miljardin hengen rajan, joten joka kymmenes maapallon asukas kärsii nälänhädästä.
Nälkä- ja energiaongelmat korostavat omavaraisuuden tärkeyttä. Suomessakin tulee pitää huolta siitä, että ruokaa ja juomaa on riittävästi oman kansan tarpeisiin ja omin voimin tuotettuna. Energian osalta maa on nojannut paljolti niin ikään muista maista tuotuun tavaraan. Energiakriisikin opettaa, että energiahuoltoa ei pidä rakentaa toisten armon varaan. Nyt kannattaa ottaa hyötykäyttöön kaikki kotimaiset ja luonnon tarjoamat energiamuodot - turve, puu, biokaasu, aurinko ja vesivoima, vaikkeivät ne nopeaa ratkaisua kriisin tarjoakaan.
Tuomas Koivuniemi
Pääsiäisvaelluksella matkattiin Galileasta Jerusalemiin
Piispan pääsiäistervehdys: Rauhoitella ja antaa rauha
Kaupungin hankintojen kilpailutuksesta keskustelua
Elämäni laulut koskettivat ihmisiä
Ikkeläjärviset taistelevat tuulimyllyjä vastaan
Vuoden ensimmäinen vauva tuli maailmaan paukkupakkasella
Tapon yritys toissaviikonloppuna Kauhajoella
Yksi loukkaantui Aron hallipalossa - paikalle tuli pelastushelikopterikin
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Raju kolari Yrjänäiskylässä
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.