Päi­vi Lah­ti-Kuu­sis­to, teks­ti ja kuva

Kau­ha­jo­en lu­ki­os­ta vuon­na 2002 yli­op­pi­laak­si kir­joit­ta­nut Ee­ro Nur­mi läh­ti seu­raa­va­na vuon­na opis­ke­le­maan Tu­run yli­o­pis­toon ta­voit­tee­naan tie­de­mie­hen ura. Vuon­na 2008 hän val­mis­tui mais­te­rik­si ja jat­koi suo­raan toh­to­ri­o­pin­toi­hin. Väi­tös­kir­ja sii­tä, mi­ten tie­to­ko­ne­mal­lin­nuk­sel­la saa­daan ruos­teen ja ra­si­tuk­sen kes­tä­viä rau­ta­se­ok­sia, val­mis­tui tä­män vuo­den ke­sä­kuus­sa.

– En­sim­mäi­set nel­jä vuot­ta tein väi­tös­kir­jaa ihan päi­vä­työk­se­ni.

Tie­de, ma­te­ma­tiik­ka ja fy­siik­ka ovat ai­na kiin­nos­ta­neet nyt 36-vuo­ti­as­ta Nur­mea.

– Maa­il­man ym­mär­tä­mi­nen on ai­na kieh­to­nut.

Tut­ki­jas­ta opet­ta­jak­si

Tie­de ei kui­ten­kaan ko­ko­naan vie­nyt mies­tä, sil­lä to­del­li­suus is­ki: yli­o­pis­tol­la oli tie­dos­sa vain mää­rä­ai­kai­suuk­sia ei­kä tut­ki­jan työ osoit­tau­tu­nut ai­van niin kiin­nos­ta­vak­si kuin Nur­mi oli olet­ta­nut. Niin­pä hän läh­ti muu­ta­man vuo­den ku­lut­tua opet­ta­ja­o­pin­toi­hin, jot­ka sai val­miik­si 2013. Ny­ky­ään hän opet­taa Ha­li­kon lu­ki­os­sa ma­te­ma­tiik­kaa ja fy­siik­kaa. Hän oli jon­kun ai­kaa ylä­as­teel­la­kin opet­ta­ja­na, mut­ta to­te­si, et­tei se ol­lut hä­nen jut­tun­sa.

Tu­rus­sa asu­va Ee­ro Nur­mi kä­sit­te­li väi­tös­tut­ki­muk­ses­saan rau­ta­se­os­ten ha­pet­tu­mis­ta sekä ti­taa­nin ja rau­ta-kromi-alu­mii­ni­se­ok­sen me­kaa­ni­sia omi­nai­suuk­sia tie­to­ko­ne­mal­lin­nuk­sen avul­la. Tut­ki­mus li­sää tie­toa te­ol­li­suu­des­sa pal­jon käy­tös­sä ole­vien me­tal­li­se­os­ten kor­roo­si­on­kes­tä­vyy­des­tä.

– Me­tal­lin omi­nai­suuk­sia on tut­kit­tu ko­keel­li­ses­ti jo vuo­si­sa­to­jen ajan, mut­ta nyt saa­daan uut­ta nä­kö­kul­maa sii­tä, et­tä pys­ty­tään tie­to­ko­neel­la las­ke­maan asi­oi­ta, joi­ta ei 20-30 vuot­ta sit­ten pys­tyt­ty. Yk­si las­ken­ta saat­taa kes­tää tie­to­ko­neel­la­kin mon­ta päi­vää. Myös ai­em­min tut­kit­tu­ja asi­oi­ta voi­daan tut­kia uu­del­leen ja pys­tyä pa­ran­ta­maan ai­em­pia tu­lok­sia.

Rau­ta on ylei­ses­ti käy­tet­ty ma­te­ri­aa­li, jon­ka hy­viin puo­liin kuu­luu kes­tä­vyys ja edul­li­nen hin­ta. Se kui­ten­kin ruos­tuu hel­pos­ti. Ruos­tu­mis­ta voi­daan es­tää se­os­ta­mal­la rau­taan so­pi­via me­tal­le­ja. Se­os­ten ruos­tu­mat­to­muus pe­rus­tuu suo­jaa­vien ker­ros­ten muo­dos­tu­mi­seen me­tal­lin pin­nal­le.

– Rau­dan ok­si­dit te­ke­vät pin­nas­ta hel­pos­ti vau­ri­oi­tu­van, mikä näh­dään käy­tän­nös­sä ruos­tu­mi­sen yh­tey­des­sä. Alu­mii­nin tai kro­min ok­si­dit taas ovat ruos­teen­kes­tä­viä. Toi­saal­ta suu­ri mää­rä alu­mii­nia te­kee rau­ta-alu­mii­ni­se­ok­ses­ta hau­raan, ker­too Nur­mi.

Ai­em­mat tut­ki­muk­set

Väi­tös­kir­ja on niin sa­not­tu ko­ko­el­ma­väi­tös­kir­ja. Se tar­koit­taa, et­tä Nur­mi on lu­ke­nut lu­kui­sia ai­em­pia tut­ki­muk­sia ja ar­tik­ke­lei­ta ai­hees­ta ja jul­kais­sut tut­ki­mus­tu­lok­si­aan tie­teel­li­sis­sä leh­dis­sä ja väi­tös­kir­ja pe­rus­tuu näi­hin jul­kai­sui­hin.

– Epä­mie­lui­sin­ta oli, et­tä vain pie­ni osa on uu­sien tu­lok­sien tuot­ta­mis­ta. Pää­o­sa ajas­ta meni ai­em­piin tut­ki­muk­siin tu­tus­tu­mi­seen.

Sääs­töt nä­ky­vät yli­o­pis­to­maa­il­mas­sa. Ai­em­min moni mais­te­ri toi­mi väi­tös­kir­jan te­ko­ai­ka­na as­sis­tent­ti­na. Nyt hei­dän mää­rän­sä on vä­hen­ty­nyt.

– Toh­to­ri­na työ­paik­ka yli­o­pis­tos­sa on ki­ven al­la, hän ku­vaa ti­lan­net­ta.

Nur­men mu­kaan fy­sii­kan op­pi­a­lal­la sääs­töt ei­vät kui­ten­kaan ole pa­has­ti vai­kut­ta­neet.

– Kaik­ki kurs­sit ovat to­teu­tu­neet.

Ky­sy­myk­seen tie­de­mie­hen epä­käy­tän­nöl­li­syy­des­tä ta­val­li­sis­sa ar­ki­as­ka­reis­sa hy­myi­lyt­tää en­sin Nur­mea, mut­ta hän myön­tää tun­nis­ta­van­sa nii­tä piir­tei­tä it­ses­sään.