Ih­mis­ten halu sääs­tää luon­toa ja niu­kat ta­lou­del­li­set ajat ovat nos­ta­neet ta­va­roi­den kier­rä­tyk­sen ja ko­nei­den kor­jauk­sen ar­voon­sa.

Ete­lä­poh­ja­lais­ta kan­san­luon­net­ta ku­vaa ta­ri­na, mis­sä vai­mo ky­syy mie­hel­tään: ”Ra­kas­tak­ko sä mua vie­lä?” ja mies vas­taa: ”Mä ili­moo­tan sit­te, ku sii­hen tu­loo muu­tos.”. La­keuk­sil­la ei siis tun­teis­ta tur­han pal­jon pu­hu­ta.

Ih­mis­ten suh­tau­tu­mi­nen toi­siin­sa tun­tuu vii­me ai­koi­na ko­ven­tu­neen. Jo­kai­nen meis­tä on yk­si­lö, jol­la on omat ta­vat ja mie­li­pi­teet, mit­kä ei­vät ai­na käy yk­siin kaik­kien kans­saih­mis­ten kans­sa. Osa ih­mi­sis­tä taas saat­taa ol­la ar­vo­jen, ta­po­jen, aja­tus­ten ja mie­li­pi­tei­den suh­teen kuin sa­mas­ta puus­ta veis­tet­ty­jä, jol­loin olem­me toi­nen tois­tem­me sie­lun­kump­pa­nei­ta tai sy­dä­nys­tä­viä.

Maa­il­man­laa­jui­sen ko­ro­na­pan­de­mi­an myö­tä oma­va­rai­suu­den ja pai­kal­li­suu­den mer­ki­tys on ko­ros­tu­nut mo­nes­sa suh­tees­sa.

Suo­mi on yh­dis­tys­ten maa. Kau­ha­jo­el­le nii­tä on yh­dis­tys­re­kis­te­rin mu­kaan re­kis­te­röi­ty 295 kap­pa­let­ta.

Sei­nä­jo­en ja Vaa­san kau­pun­kien yh­teis­työn ra­ken­ta­mi­ses­ta pi­det­tiin ”Ky­röön kä­rä­jil­lä” -se­mi­naa­ri lau­an­tai­na (Ilk­ka-Poh­ja­lai­nen 16.8.). Se­mi­naa­ris­sa oli pai­kal­la po­lii­tik­ko­ja, vir­ka­mie­hiä ja yri­tys­joh­ta­jia poh­ti­mas­sa, et­tä mi­ten Ete­lä-Poh­jan­maan ja Poh­jan­maan kes­kus­kau­pun­kien pi­täi­si yh­dis­tää voi­man­sa iki­ai­kai­sen kil­pai­lun si­jaan.

Suo­mi on koh­taa­mas­sa ko­ro­na­pan­de­mi­an toi­sen aal­lon. Pan­de­mi­a­ra­joit­teet höl­tyi­vät ke­säl­lä ja mat­kai­lu myös maan ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­le va­pau­tui. Suo­ma­lais­ten lo­ma­kau­den lop­pu­es­sa ja ar­jen al­ka­es­sa ovat ko­ro­na­tar­tun­to­jen mää­rät läh­te­neet kas­vuun.

Ko­ro­na­vi­rus­pan­de­mi­an ai­ka­na ret­kei­ly ja lä­hi­mat­kai­lu ovat kas­vat­ta­neet suo­si­o­taan. Kau­ha­jo­el­la on tun­ne­tus­ti mo­ni­puo­li­ses­ti eri­tyyp­pi­siä luon­to­koh­tei­ta, ku­ten ret­kel­le voi suun­na­ta vaik­ka Ka­ti­kan­kan­jo­niin, Lai­ta­saa­reen, Lau­han­vuo­ren kan­sal­lis­puis­toon, Pa­ho­luo­maan, Si­ka­rä­mä­käl­le tai Yli­mys­jär­vel­le.

Aron­ky­läs­tä Ja­las­jär­vel­le kul­ke­van To­ke­ro­tien kun­to ja tur­val­li­suus on huo­let­ta­nut jo pit­kään tien­käyt­tä­jiä. Tie­tä pääl­lys­tet­tiin muu­ta­ma vuo­si sit­ten, mut­ta pin­ta on hal­keil­lut ja ha­jon­nut kuo­pil­le. Eri­tyi­sen pa­has­ti tie on vau­ri­oi­tu­nut niin Kau­ha­jo­en kuin Ja­las­jär­ven pääs­sä. Sa­maan ai­kaan tien mer­ki­tys Kau­ha­jo­en ja seu­tu­kun­nan yri­tys­ten ja kan­sa­lais­ten lii­ken­neyh­tey­te­nä on kas­va­nut muun mu­as­sa Sei­nä­jo­en ohi­tus­tien myö­tä.

Unes­con hal­lin­to­neu­vos­to päät­ti hei­nä­kuun alus­sa hy­väk­syä Lau­han­vuo­ri-Hä­meen­kan­kaan Ge­o­par­kin osak­si jär­jes­tön maa­il­man­laa­juis­ta Ge­o­park-ver­kos­toa. Suo­mes­ta ver­kos­toon on tä­hän men­nes­sä kuu­lu­nut poh­jois­poh­ja­lai­nen Ro­ku­an alue.

Suo­men it­se­näi­syy­den juh­la­ra­has­to Sit­ra ha­lu­aa maan luo­pu­van tur­peen ener­gi­a­käy­tös­tä vuo­teen 2030 men­nes­sä. Mi­kä­li tur­peen käyt­tö ei sii­hen men­nes­sä ole lop­pu­nut esi­mer­kik­si pääs­tö­kau­pan ki­ris­ty­mi­sen ja ve­ro­tu­en pois­ton myö­tä, tu­li­si juh­la­ra­has­ton mie­les­tä val­ti­on kiel­tää sen käyt­tö sil­loin lail­la (Yle Uu­ti­set 23.6.2020).

Suo­mes­sa ja Kau­ha­jo­el­la vie­tet­tiin vii­me vii­kon tors­tai­na pie­ni­muo­toi­ses­ti Puo­lus­tus­voi­main lip­pu­juh­la­päi­vää ko­ro­nan vuok­si. Kau­ha­jo­el­la pää­kir­kon pi­hal­la jär­jes­tet­ty pie­ni juh­la, jos­sa muis­tet­tiin va­paus­so­dan, tal­vi- ja jat­ko­so­dan sekä ko­ti­rin­ta­man uh­re­ja ja isän­maan saa­maa vel­je­sa­pua, ke­rä­si pai­kan pääl­le kol­mi­sen­kym­men­tä hen­keä.

Pai­kal­li­suus, oma ko­ti­seu­tu ja luon­to ovat ko­ro­na­pan­de­mi­an myö­tä nous­seet suu­reen ar­voon. Pan­de­mia on avan­nut mei­dän sil­mäm­me sil­le, mi­ten tär­ke­ää on oma­va­rai­suus ruo­an­tuo­tan­nos­sa tai mikä mer­ki­tys pai­kal­li­sel­la yrit­tä­jyy­del­lä on alu­een työl­li­syy­den ja sitä kaut­ta hy­vin­voin­nin kan­nal­ta. Kun maan hal­li­tus mää­rä­si kan­sa­lai­set pi­tä­mään toi­nen toi­siin­sa etäi­syyt­tä ja vä­hen­tä­mään liik­ku­mis­ta jul­ki­sil­la pai­koil­la, kan­sa suun­ta­si luon­toon, met­sään ja lenk­ki­po­luil­le. Kau­ha­jo­el­la ja Suu­poh­jas­sa­kin mo­net luon­to­koh­teet ja kan­sal­lis­puis­tot ovat saa­neet men­nei­nä viik­koi­na uu­sia ys­tä­viä.

Jo­kai­nen suo­ma­lai­nen muis­taa oman hen­ki­lö­tun­nuk­sen­sa luku- ja kir­jai­nyh­dis­tel­män vaik­ka unis­saan. Hen­ki­lö­tun­nuk­sia on ja­et­tu kan­sal­le pian vii­si­kym­men­tä vuot­ta. Nyt val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä esit­tää tuon tun­nuk­sen lait­ta­mis­ta uu­teen us­koon.

Suo­mes­sa otet­tiin käyt­töön poik­keus­ti­la maa­lis­kuus­sa ko­ro­na­vi­rus­pan­de­mi­an le­vi­ä­mi­sen eh­käi­se­mi­sek­si. Pan­de­mia on py­sy­nyt ra­joi­tus­toi­mien vuok­si hy­vin hal­lin­nas­sa. Ete­lä-Poh­jan­maal­la­kin eh­ti ol­la en­nen tois­sa­päi­vä­nä il­men­nyt­tä yh­tä vi­rus­ta­paus­ta yli kak­si viik­koa ti­lan­ne, et­tei alu­eel­la to­det­tu yh­tä­kään ko­ro­na­tar­tun­taa.