Kau­ha­jo­el­la on van­ha­na­jan tal­koo­hen­ki lois­ta­nut, kun Sot­kan mä­keen on ke­sän ja syk­syn ai­ka­na ra­ken­net­tu kun­to­por­tai­ta.

Val­ta­kun­nal­li­nen etä­työ­suo­si­tus päät­tyy huo­men­na. Etä­töis­tä on pu­hut­tu jo vuo­si­kau­sia, mut­ta se ei ole ot­ta­nut tuul­ta al­leen ai­em­min. Nyt mo­nis­sa yri­tyk­sis­sä työn­te­ki­jät ovat ol­leet vuo­den, tois­ta­kin etä­töis­sä ko­to­naan tai mö­kil­lä. Fyy­si­sel­lä työ­pai­kal­la käy­dään vain ai­van vält­tä­mät­tö­mien asi­oi­den ta­kia. Joil­le­kin työs­ken­te­ly omas­sa rau­has­sa so­pii pa­rem­min kuin fyy­si­ses­ti työ­pai­kal­la, toi­set taas ovat kai­van­neet tut­tua työ­po­ruk­kaa ja päi­vä­ryt­miä.

Ete­lä-Poh­jan­maal­la sa­no­taan, et­tä yrit­tä­jyys on tääl­lä elä­män­ta­pa. Osa elää unel­maan­sa yrit­tä­ji­nä ja osal­la on palk­ka­työn ohes­sa pie­ni­muo­tois­ta yri­tys­toi­min­taa. Palk­ka­töis­sä ole­vi­a­kin oh­jaa usein vah­va si­säi­sen yrit­tä­jyy­den hen­ki.

Kiu­saa­mi­nen on suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan syö­pä. Me ai­kui­set pi­däm­me kiu­saa­mis­ta kou­lu­jen sekä las­ten ja nuor­ten on­gel­ma­na.

Kou­lu­jen syys­lu­ku­kau­si käyn­nis­tyi kes­ki­viik­ko­na. Ajel­les­sa­ni ei­len aa­mul­la Hyyp­pään kiin­ni­tin huo­mi­o­ta pie­niin kou­lu­lai­siin, joi­ta oli bus­si­py­sä­keil­lä ja jal­ka­käy­tä­vil­lä. Mo­nes­sa tien­pääs­sä ai­kui­set oli­vat saat­te­le­mas­sa lap­sia mat­kaan ha­lauk­sin, roh­kai­suin ja kan­nus­ta­vin sa­noin.

Vii­me vii­kon­lop­pu­na Kau­ha­jo­en kes­kus­tas­sa ajel­les­sa­ni tein ilah­dut­ta­van huo­mi­on. Ka­duil­la oli vi­li­nää, kes­kus­tan park­ki­pai­kat ja te­ras­sit täyn­nä. Ih­mi­siä oli liik­keel­lä to­del­la pal­jon.

Jol­lain ih­mi­sil­lä on kyky luo­da ym­pä­ril­leen iloa ja hy­vää miel­tä. Yk­si täl­lai­nen hen­ki­lö oli ke­hi­tys­vam­mais­ten val­ta­kun­nal­li­sen Me It­se -yh­dis­tyk­sen pe­rus­ta­ja­jä­se­niin kuu­lu­nut ja sen pu­heen­joh­ta­ja­na­kin toi­mi­nut Tom­mi Ki­vi­mä­ki Il­ma­jo­el­ta. Tom­mi me­neh­tyi vii­me lau­an­tai­na 43-vuo­ti­aa­na.

Kau­ha­va­lais­syn­tyi­nen Ai­no Pa­ju­kan­gas (43) ker­toi vii­kon­lo­pun Il­ta­leh­des­sä, mi­ten hän läh­ti to­teut­ta­maan unel­maan­sa yrit­tä­jyy­des­tä, kun hän sai­raus­di­ag­noo­sin jäl­keen poh­ti elä­mään­sä. Pa­ju­kan­gas miet­ti, mitä asi­aa ka­tui­si, jos hän huo­men­na kuo­li­si. Si­tä­kö, et­tä hän ei to­teut­ta­nut unel­mi­aan vai sitä, et­tä us­kal­si teh­dä niin? Poh­din­nan jäl­keen hän heit­täy­tyi yrit­tä­jyy­den tiel­le pe­ri­aat­teel­la ”kyl­lä elä­mä kan­taa.”

Jäl­leen on se ai­ka, jol­loin muut­to­lin­nut pa­laa­vat pe­si­mä­a­lu­eil­leen eri puo­lil­le Suo­mea. Kau­ha­jo­el­la­kin on jo näh­ty kiu­ru­ja, töyh­tö­hyyp­piä, jout­se­nia ja han­hia. Vaik­ka ei eri­tyi­nen lin­tu­har­ras­ta­ja oli­si­kaan, käyn­ti Anin­ku­jan lin­tu­tor­nil­la on mie­len­kiin­toi­nen elä­mys. Pal­jain sil­min­kin nä­kee iso­ja lin­tu­par­via, mut­ta ai­na pa­rem­pi, jos mu­ka­na on kii­ka­ri tai pe­rä­ti kau­ko­put­ki. Niil­lä erot­taa lin­tu­jen vä­ri­tyk­sen ja erot­taa la­jit toi­sis­taan, tai ai­na­kin ku­vit­te­lee erot­ta­van­sa. Tä­hän ai­kaan ke­vääs­tä Kai­nas­ton­jo­en ran­ta­pel­loil­la, Sa­vi­ky­län pel­to­au­ke­al­la ja Rah­ka­pa­kan-Han­gas­ky­län au­keil­la voi näh­dä sa­to­ja, jopa tu­han­sia lin­tu­ja.

Ny­ky­a­jan elä­män­me­noa seu­ra­tes­sa tun­tuu usein sil­tä, et­tä ar­vo­jen, pe­ri­aat­tei­den ja us­kol­li­suu­den ar­vos­tus on yh­teis­kun­nas­sa hei­ken­ty­nyt. Ar­vois­ta pu­hu­taan esi­mer­kik­si po­li­tii­kas­sa pal­jon, mut­ta ne ote­taan esil­le vas­ta sit­ten, kun joku krii­si tai on­gel­ma­ti­lan­ne tu­lee eteen. Hyvä esi­merk­ki täs­tä on van­hus­ten hoi­toa ja hoi­vaa kos­ke­neet Es­pe­ri Care- ja At­ten­do-ta­pauk­set. Tä­hän saak­ka näis­sä ta­pauk­sis­sa ai­no­at ar­vot tai ar­vo­va­lin­nat ovat kos­ke­neet ta­lout­ta, kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta ja hal­paa hin­taa.

En­si vii­kol­la noin 50 kau­ha­jo­ke­lais­ta kah­dek­sas­luok­ka­lais­ta mat­kaa Hel­sin­kiin Sa­voy-te­at­te­riin. Toi­vot­ta­vas­ti he läh­te­vät mat­kaan avoi­min mie­lin ja so­pi­van ute­li­ai­na, sil­lä to­den­nä­köi­ses­ti heis­tä suu­rin osa ko­kee siel­lä mo­nia uu­den­lai­sia mu­sii­kil­li­sia asi­oi­ta. Ai­na­kin ar­ve­len, et­tei­vät heis­tä use­at ole ai­em­min ol­leet am­mat­ti­lais­muu­si­kois­ta koos­tu­van big band -or­kes­te­rin kei­kal­la, ole kuul­leet 1950-60-lu­ku­jen elo­ku­va­mu­siik­kia li­ve­nä tai ole kuun­nel­leet jaz­zia ja bos­sa­no­vaa.

Ra­hoi­tus­maa­il­ma on verk­ko­a­jan myö­tä ko­ke­nut ra­jun muu­tok­sen, kun pe­rin­teis­ten pank­kien ohel­la lai­na- ja luot­to­lii­ke­toi­min­taan ovat tul­leet mu­kaan eri­lai­set pi­ka­vip­pi- ja ver­tais­lai­na­yh­ti­öt. Pi­ka­vi­pit ovat ol­leet var­sin­kin nuor­ten suo­si­os­sa, kos­ka nii­tä on voi­nut ot­taa kän­nyk­kä­vies­teil­lä tai verk­ko­si­vuil­ta. Vip­pi­ra­hal­la on usein ra­hoi­tet­tu no­pei­ta ja huu­rui­sia ku­lu­tus­pää­tök­siä - vaa­te­os­tok­sia tai baa­ri- ja bi­leil­to­ja.

So­men suur­ku­lut­ta­ja­na olen tör­män­nyt il­mi­öön kie­li­o­pin ja käy­tös­ta­po­jen puut­tu­mi­nen. Sa­na­hir­vi­öt lau­van­tai, pyö­räi­liä, opis­ke­lia ja enään seik­kai­le­vat usein päi­vi­tyk­sis­sä. Päi­vä­mää­rien oi­kein­kir­joi­tus on näyt­tä­nyt jää­vän his­to­ri­aan. Suo­raan sa­no­en puis­tat­taa tör­mä­tä lau­see­seen, jos­sa kuka-sana on kor­vat­tu ketä-sa­nal­la. Ketä oi­ke­as­ti pu­huu niin? (Ei­kö ol­lut­kin ka­ma­laa?)

Suo­men 100-vuo­tis­ta it­se­näi­syyt­tä juh­lis­tet­tiin vii­me lau­an­tai­na Kau­ha­jo­el­la kau­pun­gin ja yh­dis­tys­ten voi­min jär­jes­te­tyl­lä ”Yh­des­sä läpi vuo­si­sa­dan” -kul­ku­eel­la To­pee­kal­la ja jo­ki­ran­ta­puis­tos­sa pi­de­tyl­lä pik­ni­kil­lä. Sää oli lau­an­tai­na pil­vi­nen ja sa­teen uh­ka il­mas­sa, mut­ta yh­dis­tys­ten vä­keä kul­ku­ees­sa sekä ylei­söä ka­dun var­rel­la ja puis­tos­sa oli kui­ten­kin mu­ka­vas­ti.

Tä­nään on ku­lu­nut päi­väl­leen seit­se­män vuot­ta sii­tä, kun aloi­tin Kau­ha­jo­en Kun­nal­lis­leh­den pää­toi­mit­ta­ja­na. Seit­se­män vuot­ta pai­kal­lis­leh­den ruo­ris­sa ovat ku­lu­neet kuin sii­vil­lä. Mat­kan var­rel­la leh­den nimi on vaih­tu­nut Kau­ha­jo­ki-leh­dek­si, min­kä li­säk­si pää­toi­mit­ta­jan työn ohel­la vas­tuul­le­ni ovat tul­leet myös kus­tan­nu­syh­ti­ön toi­mi­tus­joh­ta­jan teh­tä­vät. Työ, työ­yh­tei­sö ja paik­ka­kun­ta ovat te­ki­jään­sä opet­ta­neet.