Vii­mei­sen vuo­den ai­ka­na uu­ti­sia seu­ra­tes­sa­ni olen häm­mäs­tel­lyt sitä, mi­ten sa­mas­ta asi­as­ta eri ta­hot pu­hu­vat täy­sin vas­tak­kai­ses­ti.

Ko­ro­nas­ta ja ko­ro­na­ro­kot­teis­ta on saa­tu kuun­nel­la täy­sin eri ta­voin ajat­te­le­via hen­ki­löi­tä. Sa­moin nyt, kun Uk­rai­nan so­das­ta uu­ti­soi­daan jat­ku­vas­ti use­am­man eri ta­hon nä­kö­kul­mis­ta, ei voi kuin ih­me­tel­lä, mi­ten nä­ke­myk­set ero­a­vat toi­sis­taan. Ve­nä­jä ei edes oman uu­ti­soin­tin­sa mu­kaan ole so­das­sa, vaik­ka on­kin so­dan toi­nen osa­puo­li kaik­kien mui­den nä­kö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na. Po­lii­tik­ko­jen pu­heis­ta nyt pu­hu­mat­ta­kaan, nii­hin ei us­ko enään mo­ni­kaan. Mikä on tot­ta, mikä tie­tä­mät­tö­myyt­tä, mikä tar­koi­tuk­sel­lis­ta har­hau­tus­ta?

Mat­teuk­sen evan­ke­liu­mis­sa 7: 15-23 sa­no­taan: ”Va­ro­kaa vää­riä pro­feet­to­ja. He tu­le­vat luok­sen­ne lam­pai­den vaat­teis­sa, mut­ta si­säl­tä he ovat raa­te­le­via su­sia. He­del­mis­tä te hei­dät tun­net­te. Ei­hän or­jan­tap­pu­rois­ta koo­ta ry­pä­lei­tä ei­kä oh­dak­keis­ta vii­ku­noi­ta. Hyvä puu te­kee hy­viä he­del­miä, huo­no puu kel­vot­to­mia he­del­miä. Ei hyvä puu voi teh­dä kel­vot­to­mia ei­kä huo­no puu hy­viä he­del­miä. Jo­kai­nen puu, joka ei tee hy­vää he­del­mää, kaa­de­taan ja hei­te­tään tu­leen. He­del­mis­tä te siis tun­net­te hei­dät.”

Us­kon­non­kin koh­dal­la ku­kin jou­tuu it­se poh­ti­maan, mitä Raa­ma­tun si­säl­tö oi­ke­as­taan sa­noo ja tar­koit­taa. Raa­mat­tua kan­nat­taa­kin tar­kas­tel­la, pait­si eril­li­si­nä ker­to­muk­si­na, myös ko­ko­nai­suu­te­na, sil­lä yk­sit­täi­siä lau­sei­ta voi­daan myös ym­mär­tää ja käyt­tää vää­rin. Suo­sit­te­len­kin jo­kais­ta lu­ke­maan aa­ma­tun lä­vit­se edes ker­ran elä­män­sä ai­ka­na.

An­ne Pent­ta­la