Kaksi loukkaantui vakavasti ja yksi lievästi kantatien nokkakolarissa
Liikenneonnettomuus katkaisi kantatien
Eläkeläisten terveyspalveluja ei saa romuttaa haja-asutusalueilla
Janne Mäki-Tarkka selätti sisukkaasti ruotsin kielen
Hyvinvointialue käynnistää tänään yhteistoimintaneuvottelut
Pyöräilijä jäi auton alle Puistotiellä - paikalle lääkärikopterikin
Hälytysajoneuvot ja pelastushelikopteri maanantai-iltana Kauhajoella
Kauhajokinen siirsi rahaa "pankkitilittömälle" - vankeutta rahanpesusta
Yrittäjäjuhlassa palkittiin Vuoden yrittäjät ja nuori yrittäjä
Mies kadonnut Kauhajoella
Kanadan kulmilta: Onko omavaraisuudessa onnen avaimet?
Riippuvaisuus ja omavaraisuus, siinä kaksi vastakohtaa asteikolla, jossa meistä eri mittareilla mitaten useammat ovat jossain näiden ääripäiden keskivaiheilla.
Valtiollisella tasolla yleisesti kauppataseen ylijäämä tai vaje eli mitä ja paljonko maasta tuodaan sekä viedään tuotteita ja palveluita muualle, osittain mittaa omavaraisuutta.
Modernissa yhteiskunnassa ja maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä ei ole tarvetta kaikkien pystyä tuottamaan kaikkea tarvittavaa itse. Joitakin asioita on vain helpompi ostaa muualta. Näistä voi helposti kehittyä ei-toivottuja riippuvuuksia, kuten on todettu esimerkiksi lääkkeiden tuotannon suhteen, joka on useiden tahojen mielestä keskittynyt esimerkiksi Kiinaan. Tämän ohjaaminen ja hallinta on taitolaji, jossa valtiojohdolla on isoin rooli. Toisena esimerkkinä on Venäjän alkuperäinen luulo sekä yritys hajottaa ja hallita Länsi-Eurooppaa käyttäen hyväksi riippuvuutta fossiilisistas polttoaineista.
Kanadan ja Suomen omavaraisuudessa on merkittäviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Energian suhteen Suomessa sähköntuotanto on kasvanut, muuttanut muotoaan ja lisääntynyt käytännössä omavaraiseksi. Tuontisähköä ei paljon tarvita. Päinvastoin, sitä riittää vientiin ja sen kasvava määrän odotetaan mahdollistavan uusien polttoaineiden, kuten vedyn valmistuksen. Tulevasta vetytaloudesta puhutaan paljon molemmissa maissa ja siihen investoidaan. Kanada on käytännössä suurelta osin omavarainen tai voisi olla niin halutessaan lähes kaikessa. Energiaa on myös riittämiin, jota riittää isoja määriä vientiin useammassa muodossa.
Omavaraisuudella on syvät juuret suomalaisessa yhteiskunnassa, joka oli vielä 1960- ja 1970-luvuilla enemmän maaseutuvoittoista ja vähemmän kaupunkilaista. ”Oma ruoka omasta maasta” on häviämään päin: marketeista löytyy tarvittava helposti. Vähintään pieni oma kasvi- tai perunamaa, marjapuskat ja omenapuut ovat sekoitus luksusta sekä lisää tekemistä, johon onneksi monella kaupunkien ulkopuolella asuvilla ihmsillä on vielä mahdollisuuksia.
Omavaraisuuden mittari ei rajoitu omaan henkilökohtaiseen ruuantuotantoon. Alueellinen ja valtakunnallinen omavaraisuus on voimavara, joka lisää yhteiskunnan huoltovarmuutta, vähentää tuontiriippuvuutta ja päästöjä, jotka nekin ovat kauppatavaraa.
Historian saatossa omavaraisuutta ja riippuvaisuutta on koeteltu monella tavalla. Suomen ja läntisen Euroopan viimeiset suuret nälkävuodet 1866-68 tapahtuivat samaan aikaan kun Kanadan liittovaltio muodostui 1867. Hätäaputyönä toteutettu Tokerotie on muisto tästä ajasta Kauhajoella.
Vastaavaa maanlaajuista nälänhätää Kanadassa ei ole koettu, vaikka alueellisesti niitä on ollut etupäässä alkuperäiskansojen keskuudessa, joista viimeisin ja ehkä tunnetuin - hämmästyttävästi vielä vuonna 1950 koettu - Hudsoninlahden länsipuolen Kivalliq-alueen niin kutsuttu Karibu-nälänhätä. Iso muutos karibujen, poron läheisen sukulaisen, vaellusreitteihin vaikutti inuiittien yhdyskuntiin alueella ja aiheutti nälänhädän, jossa menehtyi noin puolet asukkaista isolla harvaan asutulla alueella, kuutisenkymmentä ihmistä.
Vaikka mittakaava oli suhteellisen pieni, oli Kanadan valtio silti liian hidas reagoimaan tilanteeseen. Tämän jälkeen Kanadan pohjoisessa asuvaa alkuperäisväestöä alettiin eri tavoin erkaannuttamaan perinteisistä elintavoistaan ja muuttamaan yhdyskuntiin. Tuhansia vuosia eläneen luonnonmukaisen väestön elintapojen muutos poiki liudan muita ongelmia, joista he ovat kärsineet siitä saakka. Tällaisia ovat mielenterveysongelmat sekä päihde- ja alkoholiriippuvuus. Yleisesti ottaen työttömyys, turhautuneisuus ja historian traumat ovat moninkertaistaneet ongelmat, jotka ovat yleisiä Kanadan alkuperäisväestön keskuudessa. Voidaan oikeutetusti väittää, että valtion ja alkuperäisväestön välille on muodostunut jossain määrin epäterveellinen riippuvaisuussuhde.
Historiallisesti omavaraisilla ja luonnonmukaisilla alkuperäiskansoilla riittää haasteita. Ratkaisua ongelmiin on yritetty hakea useilla tavoilla ja joissakin on menty ojasta allikkoon siitä huolimatta, että hyvää on yritetty. Mielestäni kyse on juuri omavaraisuuden puuttumisesta. Elämässä täytyy olla toivoa ja tarkoitusta sekä uskoa omaan tekemiseen. Kun olet pitkälti riippuvainen jostain toisesta tahosta, niin se tuo joukon ongelmia, jotka kasaantuvat ja moninkertaistuvat.
Kanadassa riittää luonnonvaroja. Mielestäni kannustimet ja tuki luonnonvarojen hyödyntämiseen kestävästi alkuperäiskansojen keskuudessa olisi oikea tie, jolla Kanada voisi vihdoinkin saada aikaan kestävää ja positiivista muutosta alkuperäiskansojen ahdinkoon. Teknologia ja investoinnit voisivat lisätä työllisyyttä ja energiaomavaraisuutta moneen yhdyskuntaan. Harppaus uuteen ja sen positiiviset vaikutukset voisivat olla isoja. Suomalainen metsänhoito sekä biomassan ja uusiutuvien energiamuotojen osaaminen voi mahdollisesti olla auttamassa tässä toivotussa murroksessa.
Pasi Pinta
kauhajokelaissyntyinen Suomen kunniakonsuli
Thunder Bayssa Kanadassa
Kaksi loukkaantui vakavasti ja yksi lievästi kantatien nokkakolarissa
Liikenneonnettomuus katkaisi kantatien
Eläkeläisten terveyspalveluja ei saa romuttaa haja-asutusalueilla
Janne Mäki-Tarkka selätti sisukkaasti ruotsin kielen
Hyvinvointialue käynnistää tänään yhteistoimintaneuvottelut
Pyöräilijä jäi auton alle Puistotiellä - paikalle lääkärikopterikin
Hälytysajoneuvot ja pelastushelikopteri maanantai-iltana Kauhajoella
Kauhajokinen siirsi rahaa "pankkitilittömälle" - vankeutta rahanpesusta
Yrittäjäjuhlassa palkittiin Vuoden yrittäjät ja nuori yrittäjä
Mies kadonnut Kauhajoella
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.