Portugalilaiset opettajat tutustuivat erityisopetukseen
ITE-taiteilija Alpo Koivumäestä dokumentti
Kauhajoki pakkovoiton edessä torstaina
Veteraanipäivä muistuttaa sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta
Lukijoilta: Paljon pahemmastakin on selvitty
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Kaksi autoa ensin yhteen ja sitten toinen liukui kolmannen päälle
Kanadan kulmilta: Työn tulevaisuus
Usein meillä Kanadassa päin käytetty sanonta on ”the only constant is change” eli vapaasti suomennettuna ”että vain muutos on pysyvää”. Miten pärjää pieni Suomi maailman muutoksessa?
Tähän saakka on pärjännyt kohtalaisen ja jopa erinomaisenkin hyvin, niin miksei tämä voisi jatkua? Pärjäämistä on monenlaista, tässä mietiskelyssäni keskityn suomalaiseen työhön ja palveluihin.
Suo, kuokka, Jussi ja sisua. Kova ruumiillinen työ on ollut se keino, jolla alue, jonka tänään tunnemme Suomena, on rakennettu ammoisista ajoista lähtien. Etelä-Pohjanmaan nykymuotoinen sisämaan asutus alkoi muodostumaan yli 800 vuotta sitten, kun hämäläiset ja satakuntalaiset erämiehet jäivät alueelle asumaan. Kytösavun aukeat maat on otettu käyttöön kovalla työnteolla. Itse uskon, että tämä on muokannut maan ohella myös eteläpohjalaisen yrittämisen ja työnteon geeniperimän. Tämän voimalla on muodostunut tuottava ja komea kappale kauneinta Suomea, iso osa sen viljavista vainioista, unohtamatta teollista toimintaa ja palveluita.
Lisäksi Etelä-Pohjanmaan lahja maailmalle on aikoinaan ollut myös maastamuuttajat, immigrantit, jotka lähtivät muille maille vierahille, ja rakensivat muitakin maita merten takana, kuten Kanadaa. Kotikaupunkini Thunder Bay ja sitä edeltävät kaksoiskaupungit Port Arthur, Fort William ja ympäröivä Luoteis-Ontarion alue on historian saatossa ottanut vastaan ison määrän eteläpohjalaisia, joista nimenomaan kauhajokisia on hämmästyttävän paljon. Tästä olemme saaneet lukea myös suupielestä truiskaastuna, kiitos Unskin.
Mikä on suomalaisen työn tulevaisuus? Mikä on se voittava yhtälö, jolla pidetään yllä sekä kilpailukykyä ja työllisyyttä että uudistumista ja innovaatiota? Keinoja on monia, ja mielestäni yhtä ”hopealuotia”, joka ratkaisee useammat ongelmat ei käytännössä ole, paitsi silloin, kun talous alkaa taas kunnolla vetämään ja kivutaan notkosta nousukauteen. Se ei näytä olevan tapahtumassa kovin nopeassa tahdissa, talous jurraa ja kasvuodotukset eivät ole hääppöiset.
Suomen nykyhallituksella on tiukka paikka luotsata maata eteenpäin. Palveluiden ja etuisuuksien leikkauksia ja todennäköisesti verojen korotuksia on edelleen luvassa. Tämä on taitolaji, jossa varmaa on vain se, että ahdinkoon ja tehtyihin päätöksiin on vaikea löytää ketään, joka niistä tykkäisi. Katkeraa kalkkia ja välttämättömiä toimenpiteitä.
Työllisyys vaatii investointeja ja investoinnit karttavat epävakautta. Epävakautta maailmassa on nyt tarjolla monesta suunnasta. Mielestäni pitää tehdä asioita, jotka lisäävät vakautta. Maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden suhteen on tehty isosti töitä usein eri keinoin, jotka ovat yhteiskunnallisesti ratkaisevan tärkeitä. Tämän lisäksi perusviesti näyttää olevan, että ihmisten pitää tulla sinuiksi sen kanssa, että näillä näkymin pitää löytää tyytyväisyyttä vähemmästä, johon ollaan totuttu. Näin suojataan ja turvataan hyvinvointiyhteiskunnan kestokyky pidemmällä tähtäimellä ilman, että tukehdutaan velkaan. Vaikka vaikeaa se on, niin pitää olla uskoa tulevaisuuteen.
Yksi keino nousuun löytyy teknologiasta. Tekoäly ja koneoppiminen lyö itseään läpi ja ottaa isoja harppauksia monella saralla. Kanadan valtio julkaisi huhtikuun alussa aikeen investoida 2,4 miljardia Kanadan dollaria tekoälysektoriin. Koneet osaavat jo nyt tehdä hämmästyttävän paljon ja tämä on vasta alkua. Tekoäly korvaa kasvavissa määrin ihmisten osaamista. Mitä tapahtuu niille ihmisille, joiden työpanos on korvattu teknologialla? Teema ei ole uusi. Uutta on kehityksen tahti, jolla tekoäly lyö itseään läpi. Tässä on olemassa myös vaaroja, joista on kirjoitettu paljon. Mielestäni tekoäly, kuten tuli, on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ihmisiä ja inhimillisyyttä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
Suomalaisella osaamisella, työllä ja palveluilla, on paljon annettavaa maailmalle. Metsäteollisuus on siitä hyvä esimerkki. Noin viisi vuotta vanhojen tilastojen mukaan Suomi hakkasi hieman yli 70 miljoonaa kuutiota puuta. Kanadassa vastaava luku oli 161 miljoonaa kuutiota, vaikka maa on 30 kertaa Suomea suurempi. Tästä huolimatta tai pikemminkin ehkä tämän vuoksi, Suomen metsät ovat paremmassa kunnossa kuin Kanadassa ja niiden kuutiomäärä kasvaa. Tässä mielestäni kiteytyy alan moniulotteinen osaaminen, jonka toivotan tervetulleeksi myös Kanadaan.
Pinnan Pasi Kanadasta
Portugalilaiset opettajat tutustuivat erityisopetukseen
ITE-taiteilija Alpo Koivumäestä dokumentti
Kauhajoki pakkovoiton edessä torstaina
Veteraanipäivä muistuttaa sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta
Lukijoilta: Paljon pahemmastakin on selvitty
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Kaksi autoa ensin yhteen ja sitten toinen liukui kolmannen päälle
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.