Koulutus luo elinvoimaa ja pitovoimaa
Kauhajoellakin koulu- ja opiskelutyö taukosi viime lauantaina, kun koululaiset ja opiskelijat vapautettiin kesälaitumille sekä uudet ylioppilaat painoivat valkolakit päähänsä.
Osa tuoreista ylioppilaista suuntaa jatko-opintoihin ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Nuorista miehistä osa suuntaa armeijaoppiin. Osa tuoreista ylioppilaista ottaa pitkän opintoputken päätteeksi välivuoden tehden töitä tai opiskellen vähän kevyemmin - pohtien oman tulevaisuutensa suuntaa.
Kauhajoen ja lähiseudun kannalta olisi tärkeää, että lukion jälkeen muualle opiskelemaan lähtevistä nuorista osa palaisi aikanaan takaisin kotiseudulleen. Yhtälailla on huolehdittava siitä, että peruskoulunsa päättäneistä mahdollisimman moni nuori valitsisi kotipitäjän opinahjot lähivuosien opiskelupaikakseen.
On tutkittu tosiasia, että koulutus luo elinvoimaa ja pitovoimaa - tuo uutta tietoa ja luo uusia innovaatioita. Kauhajoella on yli satavuotinen historia koulukaupunkina. Kotitalous- ja maatalousalan sekä myöhemmin ammatillisen ja kaupallisen alan koulutuksella on ollut merkittävä vaikutus paikkakunnan yrityselämään ja kehitykseen. Kauhajoki on toki kärsinyt koulutustappioitakin viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun esimerkiksi ammattikorkeakouluyksikkö siirtyi täältä pois.
Toisaalta nykyteknologia mahdollistaa etäopiskelun siten, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja voi suorittaa mihin päin maata tai maailmaa tahansa. Maakuntakorkeakoulu taas tarjoaa Kauhajoellakin opinpolun mahdollisuuden jo työelämässä oleville ihmisille, jotka haluavat osaamistaan päivittää tai kasvattaa.
Kauhajoen kaupunginjohtaja Niku Latva-Pukkila nostaa Kauhajoki-lehden haastattelussa esiin sen, että koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan kannalta olisi tärkeää saada nostettua alueen koulutustasoa ja että esimerkiksi Seinäjoen yliopistokeskuksen koulutusanti kehittyy. Jos kauhajokiset löytävät hyvän opinpolun sitä kautta, he jäävät helposti rakentamaan osaamisellaan kotiseutuaan.
Tuomas Koivuniemi