Persoonallista parkkeerausta
Kulttuuriyhdistyksille avustuksia 20 000 euron verran
Lukijoilta: Janne Sankelo EU-parlamenttiin
Liikuntaseurojen avustukset keskusteluttivat lautakuntaa
Kauhajoen Opiston koulutus vahvistuu yhdistymisen myötä
Kolarialttiissa risteyksessä kolahti jälleen
Kauhajoen lukion uudet ylioppilaat
Auto päin puuta keskustassa
Ulosajo Rahikkatiellä
Kaksi autoa ensin yhteen ja sitten toinen liukui kolmannen päälle
Kauhajoen Suomi-Unkari -yhdistyksen puheenjohtaja Gyula Lukacs, Benedek Berki, seurakunnan kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä, sotakamreeri Aatos Suvanto ja Balint Berki vastasivat pienen lippujuhlan puheista ja seppeleiden laskusta.
Lippujuhlapäivänä muistettiin veljeskansojen yhteyttä
Tuomas Koivuniemi, teksti ja kuva
Suomessa on kesäkuun ensimmäisellä viikolla juhlittu Puolustusvoimain lippujuhlapäivää (4.6.) paraatein ja juhlatilaisuuksin eri puolilla maata. Tänä vuonna valtakunnallinen puolustusvoimien lippujuhlaparaati peruttiin ja juhlallisuudet olivat pienimuotoisia koronaviruspandemian vuoksi.
Kauhajoella pidettiin pienimuotoinen, mutta juhlallinen tilaisuus pääkirkon pihalla viime torstaina iltapäivällä. Tänä vuonna on kulunut talvisodan päättymisestä 80 vuotta ja toisen maailmansodan päättymisestä 75 vuotta. Paikallisen juhlan järjestäjänä oli Kauhajoen Suomi-Unkari -seura ja puuhamiehenä Bálint Berki, joka totesi juhlapuheessaan, että Suomessakin on nyt eletty ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien poikkeusoloissa.
– Olemme todistaneet maailmalla myös kokonaisten yhteiskuntien haavoittuvuuden uusien vaarojen ja uhkien edessä. Sillanpään marssilaulun sanoin: Kun on vaaralle alttiina syntymämaa, kotiaskareet jäädä saa! Puolustusvoimien, asevelvollisten, ammattisotilaiden ja reserviläisten yhteinen tehtävä on niin sodan kuin rauhan aikana olla herkeämättä varautuneena ja valmiina puolustamaan ja palvelemaan isänmaata ja kansaa, hän muistutti.
Veljesyhteys
Berki nosti esiin myös Suomen ja Unkarin yhteyden. Molemmat maat olivat ensimmäisen maailmansodan loppuun saakka vieraan vallan alla. Suomi osa Venäjää ja Unkari osa Habsburgien hallitsemaa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaa. Kun vanhat hallitsijat kaatuivat, pyrkivät punaiset vallankahvaan, mutta valkoiset joukot molemmissa maissa estivät sen.
– Suomi ja Unkari solmivat diplomaattisuhteet sata vuotta sitten. Molemmissa maissa heimoaate vaalii siteitä rajantakaisiin heimokansoihin. Tänään 4. kesäkuuta on kulunut myös sata vuotta Trianonin rauhasopimuksesta, minkä myötä Unkari menetti alueistaan kaksi kolmasosaa ja uusien rajojen taakse jäi 3,3 miljoona unkarilaista, hän kertoi.
Suomen joutuessa talvisotaan Neuvostoliittoa vastaan 1939, suomalaisten avuksi tuli maahan vapaaehtoisia muista maista. Unkarilaisia heimoveljiä tuli taistelemaan yhteensä 346 henkeä. Osasto Sisuun kuuluvia unkarilaisia vapaaehtoisia koulutettiin muun muassa Lapualla.
– Tänä päivänä voimme kunnioittaa ja muistaa suomalaisia sankarivainajia, marsalkka Mannerheimia, sotien muistovuosia ja 80 vuotta sitten Lapualla koulutettuja unkarilaisia vapaaehtoisia, joille Suomen puolesta taisteleminen, tämän maan säästäminen Unkarin kohtalolta, oli kunnia-asia, hän sanoi.
Sukulaiset
Kauhajoen seurakunnan tervehdyksen toi kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä. Suomea ja Unkaria yhdistää sama kieliperhe ja muutenki maiden kohtalot ovat olleet samantyyppisiä.
– Unkari ja Suomi ovat olleet läntisen kristillisyyden reuna-alueilla. Olemme molemmat joutuneet puolustamaan omaa uskoamme valloittajaa vastaan. Meillä oli viime sodissa yhteinen vastustaja. Sotien jälkeen rautaesirippu erotti maat, mutta sukulaisuus yhdisti ja vähitellen suhteet normalisoituivat. Kauhajoelel on ollut suuri siunaus, että moni unkarilainen muusikko on perheineen tullut tänne rikastuttamaan musiikkikulttuuriamme, hän sanoi.
Pelastaja
Ennen seppeleiden laskemista puheenvuoron käytti myös sotakamreeri Aatos Suvanto, jonka mukaan marsalkka Mannerheim pelasti Suomen kolme kertaa. Ensin vuonna 1918 siltä, että Suomesta olisi tullut Leninin kaavailema neuvostotasavalta.
– Toisen kerran 1939, kun Stalin hyökkäsi ja kolmannen kerran 1944, kun hän yritti uudelleen. Myöhemmin marsalkka johdatti Suomen maan presidenttinä 1944-46 rauhantilaan, hän kertoi.
Suomen puolustusvoimat ovat sotakamreerin mukaan tänään paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin. Maa saa tarvittaessa jalkeillle 280 000 sotilasta ja tykistö on Euroopan suurin. Myös panssari- ja merivoimat ovat iskussa sekä parhaillaan ilmavoimia ollaan uudistamassa. Suvannon mielestä maan puolustamisen edellytys on tänään ja tulevaisuudessakin asevelvollisuusarmeija.
Persoonallista parkkeerausta
Kulttuuriyhdistyksille avustuksia 20 000 euron verran
Lukijoilta: Janne Sankelo EU-parlamenttiin
Liikuntaseurojen avustukset keskusteluttivat lautakuntaa
Kauhajoen Opiston koulutus vahvistuu yhdistymisen myötä
Kolarialttiissa risteyksessä kolahti jälleen
Kauhajoen lukion uudet ylioppilaat
Auto päin puuta keskustassa
Ulosajo Rahikkatiellä
Kaksi autoa ensin yhteen ja sitten toinen liukui kolmannen päälle
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.