Tuo­mas Koi­vu­nie­mi, teks­ti ja kuva

Suo­mes­sa on ke­sä­kuun en­sim­mäi­sel­lä vii­kol­la juh­lit­tu Puo­lus­tus­voi­main lip­pu­juh­la­päi­vää (4.6.) pa­raa­tein ja juh­la­ti­lai­suuk­sin eri puo­lil­la maa­ta. Tänä vuon­na val­ta­kun­nal­li­nen puo­lus­tus­voi­mien lip­pu­juh­la­pa­raa­ti pe­rut­tiin ja juh­lal­li­suu­det oli­vat pie­ni­muo­toi­sia ko­ro­na­vi­rus­pan­de­mi­an vuok­si.

Kau­ha­jo­el­la pi­det­tiin pie­ni­muo­toi­nen, mut­ta juh­lal­li­nen ti­lai­suus pää­kir­kon pi­hal­la vii­me tors­tai­na il­ta­päi­väl­lä. Tänä vuon­na on ku­lu­nut tal­vi­so­dan päät­ty­mi­ses­tä 80 vuot­ta ja toi­sen maa­il­man­so­dan päät­ty­mi­ses­tä 75 vuot­ta. Pai­kal­li­sen juh­lan jär­jes­tä­jä­nä oli Kau­ha­jo­en Suo­mi-Un­ka­ri -seu­ra ja puu­ha­mie­he­nä Bálint Ber­ki, joka to­te­si juh­la­pu­hees­saan, et­tä Suo­mes­sa­kin on nyt elet­ty en­sim­mäis­tä ker­taa sit­ten so­ta­vuo­sien poik­keu­so­lois­sa.

– Olem­me to­dis­ta­neet maa­il­mal­la myös ko­ko­nais­ten yh­teis­kun­tien haa­voit­tu­vuu­den uu­sien vaa­ro­jen ja uh­kien edes­sä. Sil­lan­pään mars­si­lau­lun sa­noin: Kun on vaa­ral­le alt­tii­na syn­ty­mä­maa, ko­ti­as­ka­reet jää­dä saa! Puo­lus­tus­voi­mien, ase­vel­vol­lis­ten, am­mat­ti­so­ti­lai­den ja re­ser­vi­läis­ten yh­tei­nen teh­tä­vä on niin so­dan kuin rau­han ai­ka­na ol­la her­ke­ä­mät­tä va­rau­tu­nee­na ja val­mii­na puo­lus­ta­maan ja pal­ve­le­maan isän­maa­ta ja kan­saa, hän muis­tut­ti.

Vel­je­syh­teys

Ber­ki nos­ti esiin myös Suo­men ja Un­ka­rin yh­tey­den. Mo­lem­mat maat oli­vat en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan lop­puun saak­ka vie­raan val­lan al­la. Suo­mi osa Ve­nä­jää ja Un­ka­ri osa Habs­bur­gien hal­lit­se­maa Itä­val­ta-Un­ka­rin kak­sois­mo­nar­ki­aa. Kun van­hat hal­lit­si­jat kaa­tui­vat, pyr­ki­vät pu­nai­set val­lan­kah­vaan, mut­ta val­koi­set jou­kot mo­lem­mis­sa mais­sa es­ti­vät sen.

– Suo­mi ja Un­ka­ri sol­mi­vat dip­lo­maat­ti­suh­teet sata vuot­ta sit­ten. Mo­lem­mis­sa mais­sa hei­mo­aa­te vaa­lii si­tei­tä ra­jan­ta­kai­siin hei­mo­kan­soi­hin. Tä­nään 4. ke­sä­kuu­ta on ku­lu­nut myös sata vuot­ta Tri­a­no­nin rau­ha­so­pi­muk­ses­ta, min­kä myö­tä Un­ka­ri me­net­ti alu­eis­taan kak­si kol­ma­so­saa ja uu­sien ra­jo­jen taak­se jäi 3,3 mil­joo­na un­ka­ri­lais­ta, hän ker­toi.

Suo­men jou­tu­es­sa tal­vi­so­taan Neu­vos­to­liit­toa vas­taan 1939, suo­ma­lais­ten avuk­si tuli maa­han va­paa­eh­toi­sia muis­ta mais­ta. Un­ka­ri­lai­sia hei­mo­vel­jiä tuli tais­te­le­maan yh­teen­sä 346 hen­keä. Osas­to Si­suun kuu­lu­via un­ka­ri­lai­sia va­paa­eh­toi­sia kou­lu­tet­tiin muun mu­as­sa La­pu­al­la.

– Tänä päi­vä­nä voim­me kun­ni­oit­taa ja muis­taa suo­ma­lai­sia san­ka­ri­vai­na­jia, mar­salk­ka Man­ner­hei­mia, so­tien muis­to­vuo­sia ja 80 vuot­ta sit­ten La­pu­al­la kou­lu­tet­tu­ja un­ka­ri­lai­sia va­paa­eh­toi­sia, joil­le Suo­men puo­les­ta tais­te­le­mi­nen, tä­män maan sääs­tä­mi­nen Un­ka­rin koh­ta­lol­ta, oli kun­nia-asia, hän sa­noi.

Su­ku­lai­set

Kau­ha­jo­en seu­ra­kun­nan ter­veh­dyk­sen toi kirk­ko­her­ra Jou­ko Ala-Prink­ki­lä. Suo­mea ja Un­ka­ria yh­dis­tää sama kie­li­per­he ja muu­ten­ki mai­den koh­ta­lot ovat ol­leet sa­man­tyyp­pi­siä.

– Un­ka­ri ja Suo­mi ovat ol­leet län­ti­sen kris­til­li­syy­den reu­na-alu­eil­la. Olem­me mo­lem­mat jou­tu­neet puo­lus­ta­maan omaa us­ko­am­me val­loit­ta­jaa vas­taan. Meil­lä oli vii­me so­dis­sa yh­tei­nen vas­tus­ta­ja. So­tien jäl­keen rau­ta­e­si­rip­pu erot­ti maat, mut­ta su­ku­lai­suus yh­dis­ti ja vä­hi­tel­len suh­teet nor­ma­li­soi­tui­vat. Kau­ha­jo­e­lel on ol­lut suu­ri siu­naus, et­tä moni un­ka­ri­lai­nen muu­sik­ko on per­hei­neen tul­lut tän­ne ri­kas­tut­ta­maan mu­siik­ki­kult­tuu­ri­am­me, hän sa­noi.

Pe­las­ta­ja

En­nen sep­pe­lei­den las­ke­mis­ta pu­heen­vuo­ron käyt­ti myös so­ta­kam­ree­ri Aa­tos Su­van­to, jon­ka mu­kaan mar­salk­ka Man­ner­heim pe­las­ti Suo­men kol­me ker­taa. En­sin vuon­na 1918 sil­tä, et­tä Suo­mes­ta oli­si tul­lut Le­ni­nin kaa­vai­le­ma neu­vos­to­ta­sa­val­ta.

– Toi­sen ker­ran 1939, kun Sta­lin hyök­kä­si ja kol­man­nen ker­ran 1944, kun hän yrit­ti uu­del­leen. Myö­hem­min mar­salk­ka joh­dat­ti Suo­men maan pre­si­dent­ti­nä 1944-46 rau­han­ti­laan, hän ker­toi.

Suo­men puo­lus­tus­voi­mat ovat so­ta­kam­ree­rin mu­kaan tä­nään pa­rem­mas­sa kun­nos­sa kuin kos­kaan ai­kai­sem­min. Maa saa tar­vit­ta­es­sa jal­keil­l­le 280 000 so­ti­las­ta ja ty­kis­tö on Eu­roo­pan suu­rin. Myös pans­sa­ri- ja me­ri­voi­mat ovat is­kus­sa sekä par­hail­laan il­ma­voi­mia ol­laan uu­dis­ta­mas­sa. Su­van­non mie­les­tä maan puo­lus­ta­mi­sen edel­ly­tys on tä­nään ja tu­le­vai­suu­des­sa­kin ase­vel­vol­li­suu­sar­mei­ja.