Ko­lo­me on ko­ri­aa ke­säl­lä, leh­ti puus, ruo­ho maas, tuo­men­kuk­ka ko­lo­man­te­na. Näin on en­nen sa­not­tu ja jat­ket­tu kesä keik­kuun tu­loo­pi, suvi suu­ta vää­ris­tel­len.

Sa­taan su­vet tu­loo ke­sä­päi­vät ker­ki­ää. Itä ke­sän is­tut­taa, län­si­tuu­li läm­mit­tää, po­ho­ja­tuu­li su­mun ko­ri­aa. Käki tuoo su­ven sa­no­man, pääs­ky päi­vän läm­pöö­sen. Ky­ly­vöt on teh­ty ja per­nat on maas. Ei täs muu­ta­ku oro­tel­la­han vain suo­tuu­sia ili­mo­ja, jot­ta kas­vit pää­sis hy­vä­hän kas­vun ala­ku­hun ja an­taas syk­syl­lä hy­vän sa­ron.

Ju­han­nus­ta vie­te­tä­hän tänä vuon­na 20. päi­vä. Ju­han­nus­ta, kes­ki­ke­sän tär­keen­tä ju­hu­laa, on vie­tet­ty kir­kol­li­se­na ju­hu­la­na 400-lu­vul­ta as­ti Jo­han­nes Kas­ta­jan syn­ty­män muis­tok­si. Ju­han­nus on va­na­ha ään­tä­mis­muo­to Jo­han­nes-ni­mes­tä. Lou­naas­suo­ma­laa­sit­taan mit­tu­maar­ja taik­ka met­tu­maa­ri- kes­ki­ke­sä - on va­na­has­tan­sa ol­lu kuk­kaan ja tuo­re­hien le­he­vään ju­hu­la. Kes­ki­ke­sä on kään­ne­koh­ta, jol­loon­ka yö on lyh­kää­sim­mil­län­sä ja päi­vä pi­si­mil­län­sä. Kes­ki­ke­säl­lä ku­kat on kuk­ki­nu ja saa­vut­ta­nu täy­te­lää­syy­ten­sä, non alaan­nu muo­ros­ta­ma­han he­rel­mää. Ju­han­nus­ta on viet­te­ty en­nen ai­na 24.6. Jus­sim­päi­vä­nä, oli se sit­te ar­ki taik­ka pyhä. Mut­ta vuo­res­ta 1955 ju­han­nus on ol­lu 20.-26. päi­vään vä­li­se­nä ai­ka­na olo­va lauv­va­tai. Ju­han­nus­na Suo­men lip­pu viet­tää ja on viet­tä­ny ni­mik­ko­päi­vään­sä vuo­res­ta 1927, vi­raal­li­sek­si li­pu­tus­päi­väk­si se tuli 1934. Skan­di­naa­vi­an mai­ta lu­ku­hu­not­ta­ma­ta muis pro­tes­tant­ti­sis mais ei vie­te­tä ol­len­kaa ju­han­nus­ta. En­ne­nai­kaa on ju­han­nuk­se­na teh­ty mo­nem­moi­sia tai­ko­ja ja ol­lu us­ko­muk­sia, sekä ili­moos­ta on en­nus­tet­tu. Min­kä mois­ta ili­ma ju­han­nus­na, sel­laas­ta son mik­ke­li­hin as­ti. Jos au­rin­ko nou­soo ju­han­nus­na se­le­ki­äl­le tai­va­hal­le, tu­loo hyvä vuo­si. En­nen ju­han­nus­ta sa­taa laa­ri­hin, ju­han­nuk­sen jä­lä­ki­hin laa­ris­ta pois. Ke­sä­päi­vän sei­saus on 21. päi­vä­nä. Ju­han­nuk­sen jä­lä­ki­vii­kol­la on teh­ty rau­rus­koi­vuus­ta sau­na­vi­hi­rat.

Hei­nä­kuun kuu­res päi­vä on Ei­no Lei­non, ru­non ja su­ven päi­vä. Hei­nä­kuu on sy­rän­ke­sän kuu­kau­si ja hei­nän­te­ko on sen tär­keen työ. Pou­ta on pa­ra­huu­sin hei­nä­mies, on sa­not­tu. Var­ma­han son sitä vi­ä­ki vaik­ka ny hei­nää te­he­rä­hän­ki ko­ne­hil­la. Ak­kaav­viik­ko, jol­loon­ka on vain nais­ten ni­miä ala­kaa 18. Rii­kan ni­mi­päi­väs­tä ja päät­tyy 24. Tii­nan ni­mi­päi­vä­hän. Jos en­nem­min on ol­lu pou­tia, niin on sa­not­tu, va­ro­kaa kyl­lä akat kas­te­loo. Kyl­lä kesä kui­vaa min­kä se kas­te­loo. Mus­ta pi­li­vi pe­li­ät­tää, sa­vun­har­maa kas­te­loo. Jaak­koo 25. päi­vä, heit­tää sen kaik­keen muis­ta­man ky­ly­män ki­ven ve­te­hen.

Hei­nät pi­tää ol­la Jaa­koom­päi­vä­hän men­nes teh­ty­nä, sil­lä Jaak­koo nau­laa la­ro­no­vet kiin­ni. Jaa­koos­ta kynt­ty­lä pöy­räl­le ja va­ri­ja­la­ka pel­lol­le. Uni­ke­ko viet­tää päi­vään­sä 27. päi­vä. Mer­kil­li­nen Uni­ke­ko-ni­mi­tys ta­va­ta­han jo Hem­min­gin vir­si­ki­ri­an ka­len­te­ris 1652, sen on täy­ty­ny ol­la jo pa­lio en­nem­min kan­sa­no­maa­ses käy­tös, sil­lä mi­kää kään­nös­lai­na se ei oo. Son ta­loon uni­ke­ko joka viim­mee­sek­si nuk­kuu. Ku uni­ke­om­päi­vä­nä nuk­kuu kauv­van, nu­kut­taa koko vuo­ren. He­le­na hal­la­hän­tä, ve­si­he­le­ma päät­tää hei­nä­kuun.

Kert­tu Kar­hu