Riku Keski-Rauska kirjoitti kirjan kasvonsa peittäneestä Juha Vikatmaasta
Ilmanvaihtourakka oululaisyritykselle
Kauhajoki haki toisen voiton Kisahallista
Avoimet ovet toivat kansaa kirjasto- ja opistotalolle
Nummirock julkisti 14 uutta esiintyjää
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Kaksi autoa ensin yhteen ja sitten toinen liukui kolmannen päälle
Otto Latva osoitti väitöstutkimuksessaan, että suurikokoiset kalmarit eivät ole ikiaikaisia hirviöitä, vaan tiedeyhteisö hirviöllisti ne vasta 1800-luvun lopulla.
Otto Latva väitteli merihirviöistä
Päivi Lahti-Kuusisto, teksti
Kauhajoella lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt kulttuurihistorioitsija Otto Latva on kiinnostunut meren elävistä. Keväällä hän väitteli filosofian tohtoriksi jättiläiskalmareista eli yhden lajin mustekaloista, joita on pidetty merihirviöinä.
Latva pääsi ylioppilaaksi Kauhajoen lukiosta vuonna 2004.
– Merieläimet ja meri yleensä ovat kiehtoneet ja kiinnostaneet minua ihan pienestä pitäen. Itse asiassa idea väitöskirjaankin syntyi jo ollessani neljävuotias. Tämä tapahtui, kun selailin erästä vanhaa kirjaa isovanhempieni luona Karijoella. Kirja oli 1800-luvulta ja siinä oli aikalaiskuvitusta jättiläiskalmarista. Ne lumosivat minut pitkäksi aikaa. Halusinkin vielä yläasteaikana tulla isona meribiologiksi, hän kertoo.
Historia ja tarinat
Nuorta miestä kiinnostivat kuitenkin enemmän historia ja tarinat.
– Viimeistään lukioaikana historia vei minut mukanaan niin vahvasti, että merieläininnostuksen rinnalle tuli useita muita kiinnostuksen kohteita. Lukiossahan oli myös loistava historianopettaja Liisa Ruismäki sekä latinan opettaja Pirjo Kaita, jotka osaltaan pönkittivät kiinnostustani historiaa ja tarinoita kohtaan.
Vaikutus näkyi myös yliopistossa, missä Latva teki kandityön poptaiteilija Andy Warholin elokuvatähdistä ja gradun hän taas teki rautatien vaikutuksesta Teuvan Perälänkylän elämään.
– Oikeastaan vasta aloittaessani tohtoriopinnot lapsuudenrakkaus merta ja sen elämää kohtaan nousi pinnalle. Ei rakkaus merta kohtaan tyrehtynyt missään vaiheessa lopullisesti. Kauhajoella asuessani kävin monasti Kristiinankaupungin Kanuunakallioilla ihailemassa merta. Siellä arjen huolet usein katosivat. Onneksi meri on lähellä Turussakin ja täällä Tallinnassa, jossa työskentelen nyt tutkijavaihdossa, hän kertoo.
Tiede hirviöllisti
Latva osoitti väitöstutkimuksessaan, että suurikokoiset kalmarit eivät ole ikiaikaisia hirviöitä, vaan tiedeyhteisö hirviöllisti ne vasta 1800-luvun lopulla.
– Jättiläiskalmareita on pidetty historian hämärästä lähtien merenkävijöitä piinanneina hirviöinä, joista tieto maankamaralle suuren yleisön keskuuteen levisi merimiesten kertomusten kautta. Osoitan tutkimuksessani, että tämä käsitys on väärä, Latva sanoo.
Hän selvitti väitöstutkimuksessaan, miten käsitys merten syvyyksissä asustavista jättiläiskalmareista mystisinä hirviöinä on kehittynyt. Tarinat valtavista, laivoja upottavista mustekaloista ilmestyivät julkiseen keskusteluun 1800-luvun alkupuolella ja vuosisadan loppupuolelle tultaessa kertomukset verenhimoisista jättiläiskalmareista alkoivat saada palstatilaa sanomalehdissä.
Lue Otto Latvan väitöstutkimuksesta enemmän 28.8.2019 ilmestyneestä Kauhajoki-lehdestä!
Riku Keski-Rauska kirjoitti kirjan kasvonsa peittäneestä Juha Vikatmaasta
Ilmanvaihtourakka oululaisyritykselle
Kauhajoki haki toisen voiton Kisahallista
Avoimet ovet toivat kansaa kirjasto- ja opistotalolle
Nummirock julkisti 14 uutta esiintyjää
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Kaksi autoa ensin yhteen ja sitten toinen liukui kolmannen päälle
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.