Kau­ha­jo­ke­lai­nen Eli­na Läh­des­mä­ki on yk­si en­si sun­nun­tai­na äi­tien­päi­vän kun­ni­a­mer­kil­lä Hel­sin­gis­sä Val­koi­ses­sa sa­lis­sa pal­kit­ta­vis­ta äi­deis­tä. Kau­ha­jo­ki-leh­den haas­tat­te­lus­sa hän ker­too pi­tä­neen­sä kas­va­tus­pe­ri­aat­tee­naan sitä, et­tä oman ko­din ovi on ai­na au­ki lap­sel­le. Ko­din suo­jaan hän voi tul­la iloi­neen tai mur­hei­neen tai vä­sy­nee­nä le­pää­mään. Ja jo­kais­ta ih­mis­tä tu­lee koh­del­la hy­vin.

Lap­sen kas­vu pie­nes­tä vau­vas­ta ai­kui­suu­teen on op­pi­mi­sen paik­ka myös lap­sen van­hem­mil­le. Näin on usein var­sin­kin esi­kois­ten koh­dal­la. Äi­dit ja isät koh­taa­vat lap­sen kas­vu­ki­vut ja it­se­näis­ty­mi­sen tah­don en­sim­mäis­tä ker­taa van­hem­man nä­kö­kul­mas­ta, mikä voi esi­mer­kik­si tei­ni-iäs­sä ja ai­kui­suu­den kyn­nyk­sel­lä joh­taa tun­ne­myrs­kyi­hin ja rii­toi­hin­kin per­heen si­säl­lä. Vaik­ka lap­si sit­ten ai­kuis­tuu, len­tää pois pe­säs­tä ja pe­rus­taa oman per­heen, ovat omat van­hem­mat ai­kui­sel­le­kin lap­sel­le edel­leen tär­kei­tä, joi­den apu ja tuki - jos­kus neu­vot­kin - iso­van­hem­pi­na ovat tar­peen.

Maa­il­man kii­reen kes­kel­lä mei­dän jo­kai­sen kan­nat­taa vil­jel­lä rak­kaut­ta lä­heis­tem­me kes­ken niin, et­tä olem­me toi­nen tois­tem­me tu­ke­na ja tur­va­na. Pi­de­tään ovet au­ki ko­tiin ja koh­del­laan toi­si­am­me hy­vin, rak­kau­del­la.

Hy­vää äi­tien­päi­vää!

Tuo­mas Koi­vu­nie­mi