En­si sun­nun­tai­na sa­dat kau­ha­jo­ke­lai­säi­dit nuk­ku­vat tai ai­na­kin näyt­te­le­vät nuk­ku­van­sa sii­hen as­ti, kun­nes ovi avau­tuu ja yk­si tai use­am­pi lap­si lau­laa sekä an­taa äi­tien­päi­vä­lah­jan ja -kor­tin.

Päi­vä­ko­dis­sa tai kou­lus­sa teh­dyn kor­tin te­ke­mi­nen on tuo­nut sen te­ki­jäl­le ja as­kar­te­li­jal­le to­den­nä­köi­ses­ti yh­tä pal­jon iloa kuin mitä ko­kee sen vas­taa­not­ta­ja.

Toi­vot­ta­vas­ti myös iso mää­rä iso­äi­te­jä saa ”hy­vää äi­tien­päi­vää mam­ma” -kor­tin, tai mil­lä ni­mel­lä ku­kin kut­suu­kaan iso­äi­te­jään. Nii­tä voi­vat saa­da Kau­ha­jo­el­la myös isoi­so­äi­dit ja jopa isoi­soi­so­äi­dit, sil­lä tääl­lä on ai­na­kin muu­ta­mia su­ku­ja, jois­sa on vii­si su­ku­pol­vea.

Äi­tien­päi­vä­kor­tin tai vas­taa­van voi toki saa­da muu­kin kuin ve­ri­su­ku­lai­nen, on­han muun mu­as­sa adop­ti­o­van­hem­pia ja ero­per­hei­tä. ”Va­ra­äi­ti” voi ol­la lap­sel­le pal­jon lä­hei­sem­pi kuin vi­ral­li­nen äi­ti. On li­säk­si lap­sia, joi­den äi­ti on me­neh­ty­nyt. On myös ti­lan­tei­ta, jois­sa las­ta käy­te­tään hen­ki­sen vä­ki­val­lan vä­li­kap­pa­lee­na, kun esi­mer­kik­si ero­ti­lan­tei­den jäl­keen toi­nen van­hem­pi yrit­tää vie­raan­nut­taa las­ta toi­ses­ta van­hem­mas­taan il­man syy­tä tai ma­ni­pu­loi­mal­la ja va­leh­te­le­mal­la.

On­nek­si ny­ky­ään voi hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si vi­de­o­pu­he­lui­ta, jos vaik­ka äi­tien­päi­vä­nä ha­lu­aa yh­tey­den. Tä­män leh­den etu­si­vul­ta voit lu­kea, mi­ten pal­jon Ok­sa­na Zhe­gun kai­paa Uk­rai­nas­sa ole­vaa iso­äi­ti­ään. Sa­mas­sa ju­tus­sa Ok­sa­na ker­too, kuin­ka Lee­na Koh­ta­las­ta on puo­les­taan tul­lut kuin iso­äi­ti hä­nen Vik­tor-po­jal­leen. Eh­kä­pä Vik­tor on teh­nyt mo­lem­mil­le kor­tit?

Va­li­tet­ta­vas­ti Kau­ha­jo­en päi­vä­ko­deis­sa ja ala­kou­luis­sa on teh­ty nyt usei­ta sa­to­ja äi­tien­päi­vä­kort­te­ja vä­hem­män kuin vie­lä 10 vuot­ta sit­ten. Kau­ha­jo­el­la syn­tyi 2010-lu­vun en­si­puo­lis­kol­la vuo­sit­tain noin 150 las­ta, mut­ta vii­me vuo­si­na luku on ol­lut vain noin 75-80. Se on karu fak­ta, et­tä uu­si kau­pun­gin­val­tuus­to jou­tuu to­den­nä­köi­ses­ti poh­ti­maan kou­lu­ver­kos­ton laa­juut­ta.

Koko Suo­mes­sa syn­ty­vyy­den las­ku ei ole ol­lut noin ra­di­kaa­lia kuin Kau­ha­jo­el­la, sil­lä vuon­na 2014 maas­sam­me syn­tyi lap­sia 57 232 ja 2024 rei­lut 43 000 eli ti­pu­tus­ta oli kym­me­nes­sä vuo­des­sa noin nel­jän­nes.

Vii­me vuon­na syn­ty­vyys las­ki Suo­mes­sa ti­las­to­his­to­ri­an ma­ta­lim­mal­le ta­sol­le. Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan ko­ko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli maas­sam­me 1,25. Kau­ha­jo­en koh­dal­la ko­ko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli pari kym­me­nys­tä pa­rem­pi.

Jari-Pek­ka Lai­tio-Ra­mo­ne