Met­sä on ol­lut ja on suo­ma­lais­ten hy­vin­voin­nin tär­kein läh­de. Suo­ma­lai­nen puu ja puus­ta saa­tu ter­va oli­vat sa­to­ja vuo­sia sit­ten ky­syt­tyä ta­va­raa sen ajan kaup­pa- ja me­ri­val­ti­oi­den lai­van­ra­ken­nus­tar­peik­si. Suo­mi te­ol­lis­tui 1800- ja 1900-lu­vuil­la, kun eri puo­lil­le maa­ta, ve­sis­tö­jen var­teen, ra­ken­net­tiin sa­ha­lai­tok­sia ja myö­hem­min pa­pe­ri­teh­tai­ta.

Sa­ha­ta­va­raa ja pa­pe­ria me­nee edel­leen kau­pak­si maa­il­mal­le. Uu­sia in­no­vaa­ti­oi­ta on myös ke­hi­tet­ty. Met­sä­te­ol­li­suu­des­sa on vaik­ka­pa pak­kaus­tuot­tei­ta ja­los­tet­tu ym­pä­ris­tö- ja il­mas­to­ys­tä­väl­li­sik­si.

Ete­lä-Poh­jan­maa ja Suu­poh­ja­kin on elä­nyt vuo­si­sa­to­ja puus­ta. Ter­van­tuo­tan­to, sa­ha­ta­va­ran tai huo­ne­ka­lu­jen teko, ta­lo­pa­ket­tien tai puu­e­le­ment­tien ko­ko­a­mi­nen sekä saha- ja puu­te­ol­li­suu­den kone- ja lai­te­val­mis­tuk­seen kes­kit­ty­neet yri­tyk­set ovat tuo­neet alu­eel­le run­saas­ti työ­tä ja yrit­tä­jyyt­tä, ei­kä ala ole näil­lä seu­duin hii­pu­mas­sa. Myös uu­sia in­no­va­tii­vi­sia yri­tyk­siä on alu­eel­le syn­ty­nyt ja nii­tä on roh­ke­as­ti ke­hi­tet­ty eteen­päin.

Ny­kyis­ten ym­pä­ris­tö- ja il­mas­tot­ren­dien us­koi­si vain vah­vis­ta­van ko­ti­mai­sen puun ja sen ja­los­tei­den ky­syn­tää. Se taas lu­paa elin­voi­maa ja työ­tä Suu­poh­jan­kin seu­dul­le.

Tuo­mas Koi­vu­nie­mi