Tuo­mas Koi­vu­nie­mi, teks­ti ja kuva

Aron­ky­lään en­ti­sen Rau­ma-Re­po­lan ta­lo­teh­taan alu­eel­le tu­lee ke­vään ai­ka­na kui­tu­hamp­pua ja­los­ta­va teh­das.

Kau­ha­jo­ki­set yrit­tä­jät Pet­ri Suo­kas, Ilk­ka Ala­kor­tes ja Ari Mä­ke­lä ovat äs­ket­täin pe­rus­ta­neet Alo­per Oy:n, joka vii­me vuo­den lo­pus­sa hank­ki omis­tuk­seen­sa 5,9 heh­taa­rin alu­een ra­ken­nuk­si­neen Ta­lo­la Oy:lta. Kol­mi­kon omis­ta­ma yri­tys taas on vuok­ran­nut alu­een ra­ken­nuk­si­neen kui­tu­hamp­pua ja­los­ta­val­le Hem­ka Fi­ber Oy:lle.

Elin­voi­maa ja pa­rem­paa hin­taa

Pet­ri Suo­kas on omal­la ti­lal­laan kas­vat­ta­nut kui­tu­hamp­pua vii­den heh­taa­rin alal­la (Kau­ha­jo­ki-leh­ti 27.9.2023). Mies pu­huu ak­tii­vi­ses­ti kui­tu­ham­pun vil­je­lyn puo­les­ta. Sie­men­ti­la Suo­kas Oy on ti­lan­nut Rans­kas­ta kui­tu­ham­pun sie­me­niä usei­ta rek­ka­kuor­mia.

– Nyt on Ete­lä-Poh­jan­maan ja ran­nik­ko-Poh­jan­maan alu­een vil­je­li­jöis­tä kiin­ni, et­tä saa­daan raa­ka-ai­net­ta teh­taal­le. Kui­tu­ham­pun vil­je­ly­a­la on pois­sa bulk­ki­vil­jan tuo­tan­nos­ta, mikä vä­hen­tää vil­jan yli­tuo­tan­toa, ja mikä on siis vil­je­li­jöi­den etu.

Aron­ky­län teh­da­sa­lu­eel­la on 6 600 ne­li­ö­tä läm­min­tä tuo­tan­to­ti­laa, min­kä li­säk­si läm­min­tä va­ras­to­ti­laa toi­min­nal­le löy­tyy 1 300 ne­li­ön ja kyl­mää va­ras­to­ti­laa 5 000 ne­li­ön ver­ran.

Suo­kas ja Hem­ka Fi­ber Oy:n ke­hi­tys­joh­ta­ja Vil­le Saa­re­lai­nen ker­toi­vat, et­tä Kau­ha­jo­el­le nou­se­van hamp­pu­teh­taan ko­neet ja lait­teet saa­pui­vat Yh­dys­val­lois­ta Suo­meen Ou­lun sa­ta­maan jo vii­me vuo­den puo­lel­la. Ou­lus­ta rah­dat­tiin yk­si­tois­ta kone- ja lai­te­kont­tia Teu­val­le vä­li­va­ras­toon, mis­sä ne odot­ti­vat ti­la­ky­sy­myk­sen rat­kai­sua.

Teh­das vauh­tiin maa­lis-huh­ti­kuus­sa

Saa­re­lai­nen ar­vi­oi, et­tä ko­nei­ta ja lait­tei­ta pääs­tään asen­ta­maan Aron­ky­läs­sä hel­mi-maa­lis­kuun ai­ka­na.

– Teh­das saa­daan näin ol­len käyn­tiin tä­män vuo­den en­sim­mäi­sen nel­jän­nek­sen ai­ka­na, ken­ties maa­lis-huh­ti­kuus­sa, ke­hi­tys­joh­ta­ja sa­noi.

Kau­ha­jo­el­la aloi­te­taan en­sin kui­dut­ta­maan kui­tu­hamp­pu­yh­ti­ön Yli­vies­kas­sa va­ras­tos­sa ole­via paa­le­ja ja ke­vään sa­don­kor­juun jäl­keen poh­ja­lais­la­keuk­sil­la tuo­tet­tua raa­ka-ai­net­ta.

Ete­lä-Poh­jan­maal­la ja lä­hi­a­lu­eil­la on vil­je­li­jöi­tä rek­ty­toi­tu kui­tu­ham­pun vil­je­li­jöik­si. Kau­ha­jo­el­la IKH Aree­nal­la jär­jes­tet­tiin vii­me syk­sy­nä vil­je­li­jä­ti­lai­suus, joka ke­rä­si pai­kal­le 120 ai­hees­ta kiin­nos­tu­nut­ta. Huo­men­na kui­tu­hamp­pu­y­ri­tyk­sel­lä on vas­taa­va vil­je­li­jä­ti­lai­suus La­pu­al­la.

Työ­tä ja toi­meen­tu­loa

Kau­ha­jo­en kui­du­tus­teh­taan tuo­tan­to on täy­des­sä vauh­dis­sa en­si vuo­den ke­vääl­lä, kun raa­ka-ai­ne­tuo­tan­to on toi­von mu­kaan poh­ja­lai­sil­la la­keuk­sil­la mit­ta­vas­ti laa­jen­tu­nut. Kol­men tu­han­nen heh­taa­rin vil­je­ly­a­la la­keuk­sil­la on hyvä al­ku. Saa­re­lai­sen mu­kaan paik­ka­kun­nal­la voi­daan kui­dut­taa noin 2-3 mil­joo­nan ki­lon ver­ran hamp­pua. Teh­taan ko­ko­nais­ja­los­tus­ka­pa­si­tee­tik­si on kaa­vail­tu noin 10 000 heh­taa­rin kui­tu­hamp­pu­a­la.

– Jos tuo­tan­to­a­la on 3 000 heh­taa­ria, se työl­lis­tää kui­du­tus­teh­taal­la 3-4 hen­ki­löä yh­des­sä vuo­ros­sa, hän ker­toi.

Saa­re­lai­sen mu­kaan toi­min­nan vauh­tiin pää­syn jäl­keen pai­kal­li­ses­ti tuo­tet­tua ja muu­al­ta Suo­mes­ta Kau­ha­jo­el­le tuo­tua raa­ka-ai­net­ta pys­ty­tään kui­dut­ta­maan kol­mes­sa vuo­ros­sa, mikä työl­lis­tää 10-15 hen­ki­löä. Aja­tuk­se­na on myös, et­tä Aron­ky­lä toi­mii tu­ki­koh­ta­na Hem­ka Fi­ber Oy:n ja Hem­ka Oy:n muul­le­kin hen­ki­lö­kun­nal­le, jo­ten te­ki­jöi­tä alu­eel­la oli­si kaik­ki­aan töis­sä 15-20 hen­keä.

Mil­joo­nain­ves­toin­te­ja

Kui­tu­hamp­pu­teh­taan ra­ken­tu­mi­nen on mil­joo­nain­ves­toin­ti jo nyt. Suok­kaan ja Saa­re­lai­sen mu­kaan Aron­ky­län teh­da­sa­lu­eel­la on ti­laa kui­tu­ham­pus­ta teh­tä­vien tuot­tei­den jat­ko­ja­los­tus­teh­taal­le­kin. Kui­tu­ham­pus­ta ja­los­tet­tu­ja tuot­tei­ta voi­daan käyt­tää glo­baa­leil­la te­ol­li­suu­den aloil­la, ku­ten esi­mer­kik­si teks­tii­li-, ra­ken­nus-, lää­ke- ja au­to­te­ol­li­suu­des­sa.

– Nyt en­si­vai­hees­sa on teh­taan ra­ken­ta­mi­ses­sa ja toi­min­nan käyn­nis­tä­mi­ses­sä läh­det­ty liik­keel­le yk­si­tyis­ten si­joit­ta­jien voi­min. Jat­ko­ja­los­tus­teh­das vaa­tii jopa 30-40 mil­joo­nan eu­ron in­ves­toin­nin, jol­loin mu­kaan tar­vi­taan esi­mer­kik­si si­joi­tus­ra­has­to­jen pa­nos­tus­ta, Saa­re­lai­nen sa­noi.

Suok­kaan mu­kaan uu­den teh­taan si­joit­tu­mi­nen Ete­lä-Poh­jan­maal­le vah­van po­ten­ti­aa­lin tuo­tan­to­a­lu­eel­le ja Aron­ky­lään en­ti­sen ta­lo­teh­taan mar­kil­le on lo­gis­ti­ses­ti­kin jär­ke­vää. Kau­ha­jo­el­la on hy­vät lii­ken­neyh­tey­det. Eri­tyi­ses­ti hän nos­taa esil­le Suu­poh­jan ra­dan, joka kul­kee teh­da­sa­lu­ees­ta ki­ven­hei­ton pääs­sä.

– Suu­poh­jan ra­dan kaut­ta on mah­dol­li­suus tuo­da raa­ka-ai­net­ta muu­al­ta Kau­ha­jo­el­le sekä vie­dä tuot­tei­ta Kas­kis­ten sa­ta­maan ja sitä kaut­ta maa­il­mal­le.