Suo­mes­sa jär­jes­te­tään huh­ti­kuus­sa edus­kun­ta­vaa­lit ja tou­ko­kuus­sa eu­ro­vaa­lit. Vaa­li­työ on al­ka­nut. Kau­ha­jo­el­la ja naa­pu­ri­kun­nis­sa eh­dok­kaat ovat ol­leet ta­paa­mas­sa ää­nes­tä­vää kan­sa­no­saa kaup­po­jen edus­toil­la ja ky­lä­tu­vil­la sekä agi­toi­mas­sa omia tee­mo­jaan yk­si­tyis­ko­deis­sa pi­de­tyis­sä tu­pail­lois­sa tai ker­to­mas­sa nä­ke­myk­sis­tään vaa­li­pa­nee­leis­sa.

Yleis­ra­dio jul­kai­si ei­len (5.3.2019) ”Suo­ma­lais­ten pe­lot ja haa­veet” -ky­se­lyn tu­lok­sia muun mu­as­sa ää­nes­tä­mi­sen suh­teen. Tut­ki­muk­seen haas­ta­tel­tiin 2 237 hen­ki­löä pu­he­li­mit­se tai in­ter­ne­tin kaut­ta ikä­vä­lil­tä 15-79 vuot­ta. Ky­se­lyn mu­kaan al­le 30-vuo­ti­aat us­ko­vat van­hem­pia ikä­luok­kia enem­män sii­hen, et­tä ää­nes­tä­mäl­lä voi vai­kut­taa, mut­ta tämä ei kui­ten­kaan näy ak­tii­vi­suu­te­na vaa­liu­ur­nil­la.

Yleis­ra­di­on haas­tat­te­le­mat nuo­ret to­te­a­vat, et­tä nuo­ri­son on vai­kea hah­mot­taa sitä, mi­ten puo­lu­eet ja po­li­tiik­ka vai­kut­ta­vat hei­dän elä­mään­sä. Kiin­nos­tus uur­nil­la käy­mi­seen lai­me­nee, kun on epä­sel­vää, mitä konk­reet­ti­sia vai­ku­tuk­sia ää­nes­tä­mäl­lä saa ai­kaan. Kou­lu­jen yh­teis­kun­ta­o­pin tun­neil­la on haas­ta­tel­ta­vien mu­kaan käy­ty puo­lu­ei­den ar­vot etäi­ses­ti läpi, mut­ta ne ovat jää­neet nuo­ril­le epä­sel­vik­si. Ää­nes­tä­mäl­lä vai­kut­ta­mis­ta enem­män nuo­ret us­ko­vat mie­le­no­soi­tus­ten ja so­si­aa­li­sen me­di­an kaut­ta vai­kut­ta­mi­seen - jul­ki­sen pai­neen luo­mi­seen, jol­la päät­tä­jien päi­tä saa­daan kään­net­tyä.

Suo­men kou­luis­sa po­li­tiik­ka oli vah­vas­ti läs­nä 1960- ja 1970-lu­vuil­la, jol­loin Tei­ni­liit­to oli voi­mis­saan ja po­li­tii­kan lai­neet löi­vät ko­vas­ti­kin yh­teen. Po­li­tiik­kaa on ken­ties tuon ai­ka­kau­den ko­ke­mus­ten jäl­keen hie­man kou­lu­lai­tok­ses­sa väl­tel­ty­kin. Po­li­tiik­kaa ei pi­täi­si pe­lä­tä.

De­mok­ra­ti­an tu­le­vai­suu­den kan­nal­ta oli­si kui­ten­kin tär­ke­ää, et­tä kou­luis­sa voi­tai­siin laa­jem­min ja sy­väl­li­sem­min kä­si­tel­lä sitä, mi­ten ih­mi­set voi­vat ko­ti­kun­nas­sa, maa­kun­nas­sa ja val­ta­kun­nal­li­ses­ti vai­kut­taa pää­tök­sen­te­koon ja asi­oi­den eteen­päin vie­mi­seen. Pai­kal­li­sia po­liit­ti­sia päät­tä­jiä ja puo­lu­ei­ta voi­si kut­sua kou­lui­hin ker­to­maan po­li­tii­kas­ta ja omis­ta ar­vois­taan sekä vaik­ka­pa kau­pun­gin­val­tuus­ton pää­tös­ten taus­tois­ta, jol­loin nuo­ril­la on mah­dol­li­suus konk­reet­ti­ses­ti huo­ma­ta, mi­ten vai­kut­ta­mis­työ­tä teh­dään ja mi­ten pää­tök­set hei­dän­kin ar­jes­saan nä­ky­vät.

Tuo­mas Koi­vu­nie­mi