400-luvulta lähtien syyskuun 29. päivä on omistettu ylienkeli Mikaelile, jonka taistelu pimeyden valtoja vastaan mainitaan Ilmestyskirjassa (12:7-12).
Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun pahan valtoja vastaan ja voittivat. Taistelua ei kuvata, sillä taistelu oli voitettu kohta alkaessaan. Jumala on kaikkivaltias.
Myöhemmin Mikkelinpäivästä tuli kaikkien enkelien päivä. Monet, varsinkin keskiaikaiset kivikirkot on pyhitetty ylienkeli Mikaelille. Sellaisia kirkkoja Suomessa kymmenkunta.Mikaelista johdannaisineen tuli suosittu miehennimi: Mikael, Mikko, Mika. Mikaelin päivä on 29.9. Jos se sattuu arkipäiväksi, niin sitä vietetään juhlana sitä seuraavana sunnuntaina.
Nimi Mikael on hepreaa ja se merkitsee MII KAA EEL ”Kuka kuin Jumala”. Se tarkoittaa, ettei kukaan ole Jumalan veroinen. Synnin valta on voitettu. Kristus on kuolemallaan kukistanut pahan vallat, myös sen pahan, joka on meissä. Kristus on sovituskuolemallaan hankkinut meille syntien anteeksiantamuksen. Sen varassa elämme ja kuolemme.
Mikkelinpäivä’n evankeliumissa (Matt. 18: 1-10) Jeesus sanoo: ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”
Evankeliumissa mainitaan vähäiset. Heillä tarkoitetaan kaikkia vähäisiä ja muita apua ja hoivaa tarvitsevia, varmasti myös lapsia. Jumala heitä kaikkia siunaa ja varjelee ja lähettää enkelinsä heidän suojakseen. Sitä saamme luottavaisesti pyytää.
Kirkkomme historiassa tunnetuin Mikael on Mikael Agricola. Hän rukoili nimipäivänään: Suo Jumala armollisesti, että enkelisi, jotka taivaassa Sinua aina palvelevat, täällä maan päälläkin alati varjelisivat elämäämme. Aamen.
Jorma Vesanto



