Lukijoilta: Trahteerimestaritar
Karhubasket haki vierasvoiton Kisahallista
Kulttuuri pidentää ikää
Lukijoilta: Julkisista hankinnoista
Hella-gallerian näyttely kantaa nimeä Juuret
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Nuoripari viihtyy uudessa hirsitalossa Valkamankylässä
"Lapset ovat elämäni suuri rakkaus ja rikkaus"
Tuomas Koivuniemi, teksti ja kuva
Kauhajokelainen Elina Lähdesmäki (64) on yksi 35 äidistä, jotka saavat tänään sunnuntaina Valkoisessa salissa Helsingissä äitienpäivän kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein - kannettavakseen. Lähdesmäki asuu Nikkolantiellä Aronkylässä joen varressa. Kauhajoella hän on asunut lähes koko elämänsä lukuun ottamatta seitsemän vuoden vierailua Ruotsissa nuoruudessaan miehensä Pekan kanssa.
Elina syntyi Aronkylässä Topeekan varressa Alinda ja Vihtori Grönstrandin 12-lapsiseen perheeseen. Grönstrandit olivat vuonna 1968 presidentti Urho Kekkosen vieraina Linnan juhlissa ensimmäisinä romaniheimon edustajina.
– Aronkylästä muutettiin ollessani pieni Lustilaan, missä kävin koulua kuudenteen luokkaan asti. Sen jälkeen koulunkäyntini hiipui, hän kertoo.
Nuori nainen meni yhteen seinäjokelaissyntyisen Pekka Lähdesmäen kanssa 1972.
– Ähtärissä tapasimme, missä olin siskollani piikomassa ja Pekka taas oli siellä huonekalutehtaalla töissä. Siitä se rakkaus lähti, hän muistelee.
Seuraavana vuonna perhe kasvoi Martti-pojalla. Nuori perhe lähti sitten Ruotsiin Norrköpingiin, missä Pekka meni töihin kumitehtaalle. Ruotsissa perhe kasvoi kahdella tyttärellä (Kirsi 1974 ja Virpi 1980). Ruotsissa myös Elina oli töissä Selloplastilla. Esikoisen tullessa kouluikään Lähdesmäet päättivät lähteä takaisin Suomeen ja muuttivat Kauhajoelle 1980. Perheluku kasvoi Marialla 1989.
Opintielle aikuisena
Elina Lähdesmäki oli pitkään kotiäitinä, kun Pekka kulki puusepän- ja kirvesmiehen reissutöissä. Lähdesmäki kävi 1980-luvun alussa vaiheompelijan kurssin Seinäjoen koulutuskeskuksessa. Kotiäitinä hän oli 1990-luvun alkupuolelle saakka. Nainen työllistettiin Männikönkodin keittiölle, jonka silloinen emäntä kannusti häntä hankkimaan itselleen keittäjän ammatin.
– Innostuin ja ryhdyin selvittämään opiskelumahdollisuuksia. Kuopiosta löytyi lopulta paikka, jossa pystyi suorittamaan opiskelut osittain etäopintoina. Kuopiossa opiskeltiin kahden-kolmen viikon jaksoissa ja tulin sieltä aina joka viikko kotiin viikonlopuksi. Opiskelut kestivät kaksi vuotta, hän kertoo.
Opintie ei ollut helppo. Lähdesmäen mukaan ilman Ulla Murron ja Sinikka Juupaluoman kannustusta ja antamaa tukiopetusta tie olisi voinut nousta pystyyn.
– Matematiikka oli minulla aivan hakusessa, enkä ollut koskaan työskennellyt tietokoneiden kanssa. En edes tiennyt, mistä tietokone laitetaan päälle. Ullan ja Sinikan antaman hyvän tukiverkoston ansiosta opintojen suorittaminen oli mahdollista, hän kiittää.
Ammattiin valmistumisen jälkeen hän työskenteli kaupungintalolla, terveyskeskuksessa ja kouluilla keittäjien lomittajana yli kymmenen vuoden ajan.
Koti avoinna kaikille
Lapset ja nuoret ovat olleet naisen sydäntä aina lähellä. Elina Lähdesmäen syli ja koti ovat olleet avoinna niin omille kuin muillekin lapsille. Kun Elina ja Pekka palasivat Ruotsista Kauhajoelle, heidän huomassaan ja huolenpidettävänään oli omien lasten lisäksi sukulaislapsia. Myös romaniyhteisön ja muut naapuruston lapset olivat aina tervetulleita taloon.
– Meidän oma elämämmekin muuttui 1986, kun Jeesus tuli elämäämme ja saimme Pekan kanssa kutsun kulkemaan Hänen polullaan. Pekka pyöritti evankelisluterilaisen ja helluntaiseurakunnan tuella Tukipistettä, johon otettiin vastaan vaatteita ja huonekaluja jaettavaksi vähäosaisille. Minä taas hoidin omia ja muita lapsia. Teimme kaikenlaista heidän kanssaan yhdessä.
Neljän omaa lasta ovat kaikki perheellistyneet. Elinalla lastenlapsia on neljätoista ja lastenlastenlapsiakin on jo yksi. Omat lapset ja ”lainalapset” ovat tuottaneet äidille unettomiakin öitä, mutta Elina Lähdesmäen mukaan lapset ovat rikkaus ja rakkaus heitä kohtaan vaatii joskus paljon.
– Kasvattajana olen pitänyt periaatteena jo synnyinkotini oppia, että ovi on aina lapselle auki ja uupunut tai voipunut voi tulla kotiin lepäämään. Tärkeää on myös kohdella jokaista ihmistä hyvin, hän sanoo.
Erilaisuuden hyväksyminen
Jokaista ihmistä on kohdeltava hyvin. Romanit ovat olleet maailmalla ja Suomessakin pitkään syrjittyä kansaa. Elina Lähdesmäen mukaan nuoruudessa syrjintää sai kokea paljon, eivätkä asenteet ole vieläkään täysin poistuneet. Työpaikoilla romanit joutuvat usein tekemään moninkertaisesti lujemmin töitä lunastaakseen paikkansa joukossa. Ja vaikka nuoret olisivat opiskelleet itselleen ammatin, eivät työpaikkojen ovet heille avaudu ammattitaidostaan huolimatta. Myös tästä on Lähdesmäen perheessä kokemusta.
– Kun menet Kauhajoen ulkopuolella kauppaan, niin saat huomata, että kyllä sinua seurataan. Asennekasvatus syrjinnän osalta lähtee kotoa. Miten kotona kasvatetaan erilaisuuden hyväksymiseen, hän kysyy.
Elina Lähdesmäki jäi leskeksi maaliskuussa viisi vuotta sitten. Muutamaa kuukautta myöhemmin hän ryhtyi kolmen lapsenlapsensa Theresan, Alvarin ja Robertin oheishuoltajaksi.
– Lapset olivat minun pelastukseni surun keskellä ja suuri rakkaus. Tärkein toiveeni on, että Jumala antaa minulle riittävästi voimaa, että voin kasvattaa heidät aikuisuuden kynnykselle. Lasten kanssa harrastetaan paljon, käydään yhdessä uimassa ja pyöräillään sekä joskus pitää käydä näissä hoplopeissakin, palkittu äiti päättää.
Lukijoilta: Trahteerimestaritar
Karhubasket haki vierasvoiton Kisahallista
Kulttuuri pidentää ikää
Lukijoilta: Julkisista hankinnoista
Hella-gallerian näyttely kantaa nimeä Juuret
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Nuoripari viihtyy uudessa hirsitalossa Valkamankylässä
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.