Meni ke­vät, koh­ta kes­ki­ke­sä on ohi, sit­ten tu­lee sa­don­kor­juun ai­ka.

Kun kat­se­lee vil­ja­pel­to­ja ne vaa­le­ne­vat (val­mis­tu­vat) pal­jon ta­sai­sem­min,kuin esi­mer­kik­si oma ”val­mis­tu­mi­nen” Luo­jan edes­sä on hy­vin hi­das­ta ja ”epä­ta­sai­sais­ta”.

Kos­ka täl­lä het­kel­lä elän elä­mää päi­vä ker­ral­laan, ha­lu­an kat­soa ”taus­ta­pei­liin”, siel­tä nä­kyy Ju­ma­lan joh­da­tus, on saa­nut avi­o­puo­li­son Tel­ler­von, joka mi­nul­le­kin opet­ti, mitä Rak­kaus on (näyt­ti sen omal­la esi­mer­kil­lä) ja lä­him­mäi­sen huo­mi­oon ot­ta­mi­sen. Li­säk­si lap­set, iha­nat las­ten­lap­set, hy­vät ys­tä­vät ”kan­nat­te­le­vat” mei­tä. Niis­tä koos­tuu suu­ri kii­to­sai­he Ju­ma­lal­le!

Vii­me vuo­si­na ar­keen on tul­lut asi­oi­ta, joi­ta en ole ”ti­lan­nut ja ha­lun­nut”. Alan vä­hi­tel­len ym­mär­tää, et­tä sai­rau­det ovat Ju­ma­lan ”kyp­sy­tys­me­ne­tel­miä”, et­tä osai­sim­me nöyr­tyä suu­ren Luo­jan edes­sä ja ”kyp­syä” iä­i­syys­mat­kaa var­ten, mut­ta huo­maan, et­tä sii­nä asi­as­sa otan vas­ta en­si­as­ke­lei­ta...

Lai­naus lau­lus­ta; Tä­nään hä­neen us­kon, 2 säk: ”Us­koa ei syn­ny omin voi­min, il­mai­sek­si ano­va sen saa. Sitä an­sai­ta ei töin ja toi­min, Ju­ma­la sen meil­le lah­joit­taa. Sy­dän kun au­ki on, sin­ne Jee­sus te­kee asun­non. Tä­nään hä­neen us­kon, näen aa­mu­rus­kon, päi­vä sa­ras­taa.”

Lo­puk­si lai­naus eme­ri­tus­piis­pa Ee­ro Huo­vi­sen kir­jas­ta: Pidä pää kyl­mä­nä, sy­dän läm­pi­mä­nä ja kä­det ris­tis­sä.

Ju­ma­lan siu­naus­ta kai­kil­le Kau­ha­jo­ki-leh­den lu­ki­joil­le!

Tel­ler­vo ja Mat­ti Pih­la­ja­mä­ki