En­nen jou­lua mei­dän on help­po näyt­tää it­ses­tåm­me ne ”pa­rem­mat puo­let”. Olem­me hy­vän­tah­toi­sia ja toi­vo­tam­me toi­sil­lem­me hy­vää ja rau­hal­lis­ta Jou­lua.

Per­he­kes­kei­syys on yk­kö­sa­sia ja lah­jo­jen pal­jous me­nee mo­nas­ti ”ylä­kant­tiin”, myös su­ku­lai­sia ja ys­tä­viä muis­te­taan jou­lu­kor­tein ja pu­he­li­men vä­li­tyk­sel­lä. An­te­li­ai­suus eri­lai­siin ra­han­ke­räyk­siin on run­sas­ta ja TV-oh­jel­mat an­ta­vat mah­dol­li­suu­den an­taa ra­haa mo­niin eri koh­tei­siin. Käy­dään hau­doil­la ja jou­lu­kir­kos­sa jne...

Kui­ten­kin kum­pu­aa esil­le aja­tus, mik­si jou­lua vie­te­tään, se on Jee­sus-lap­sen syn­ty­mä­juh­la, tä­män on lau­lun­te­ki­jät tul­kin­neen osu­vas­ti jou­lu­lau­lus­sa Sy­dä­mee­ni jou­lun teen: ”On jou­lu­yö, sen hil­jai­suut­ta yk­sin kuun­te­len ja sa­na­ton on sy­dä­me­ni kie­li. Vain täh­det öis­tä ava­ruut­ta pu­kee lois­ta­en ja ikui­suut­ta kai­paa avoin mie­li. Näin sy­dä­mee­ni jou­lun teen ja mie­leen hil­jai­seen taas Jee­sus-lap­si syn­tyy uu­del­leen.”

Mut­ta jou­lun jäl­keen al­kaa taas ar­ki! Unoh­dam­me­ko me jou­lun hy­vän mie­len ja Jee­sus-lap­sen? Pi­de­tään nämä jou­lun ai­ka­na ko­e­tut hy­vät asi­at mie­les­sä, kun siir­rym­me tam­mi­kuul­le. Uu­teen vuo­teen on hyvä ru­koil­la: Kii­tos ku­lu­nees­ta vuo­des­ta, pyy­tää Ju­ma­lan apua ja joh­da­tus­ta ar­keen sekä ru­koil­la voi­maa uu­den vuo­den haas­tei­siin ja rau­haa isän­maal­le ja ym­mär­rys­tä, et­tä osai­sim­me elää Ju­ma­lan tah­don mu­kai­ses­ti.

Ju­ma­lan siu­naa­maa Jou­lua ja Uut­ta vuot­ta Kau­ha­jo­ki-leh­den lu­ki­joil­le.

Toi­vot­ta­vat,

Tel­ler­vo ja Mat­ti Pih­la­ja­mä­ki