Us­ko­neet ja toi­vo­neet, kos­ka maa­seu­tum­me au­ti­oi­tuu kiih­ty­väs­ti ja maat ja met­sät sekä maa­pe­rän rik­kau­det jou­tu­vat pää­o­mien hal­tuun.

Sa­mal­la me­ne­te­tään ne ar­vot ja oi­keu­det, jot­ka on si­dot­tu nii­den omis­tuk­seen kan­sain­vä­li­sen pää­o­man hal­tuun. Sa­moin me­ne­te­tään suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri us­kon­toi­neen ja ns. äi­din­kas­voi­neen. Ne ovat vä­es­tö tie­tei­li­jöi­den mu­kaan jää­mäs­sä vä­hem­mis­töön suo­ma­lais­ten al­hai­sen syn­ty­vyy­den jat­ku­es­sa.

Eli kaik­ki ne ar­vot, joi­ta isät vii­me so­dis­sam­me it­sen­sä uh­ra­ten sai­vat pe­las­tet­tua. Syn­ty­vyy­den nou­su ei il­mei­ses­ti maa­seu­tua pe­las­ta, sil­lä sii­nä on vie­lä kyi­nen pel­to kyn­net­tä­vä­nä. Ei­hän maa­han muut­ta­va väki suo­ma­lai­suut­ta pe­las­ta, kuin eh­kä 2-3 su­ku­pol­ven ku­lut­tua, jos he omak­su­vat suo­men kie­len ja mie­len.

Syn­ty­vyy­den paik­kaa­mi­nen maa­han­muu­tol­la on sa­man­lais­ta kuin pä­re­ka­ton paik­kaa­mi­nen, jos­ta huo­li­mat­ta ta­lon nis­ka hir­si ja pe­rus­ta la­ho­a­vat. Se tor­ju­taan vain uu­den pä­re­ka­ton te­ol­la. Sen tie­tää van­ha pä­re­ka­ton paik­kaa­ja ja uu­sien pä­re­kat­to­jen kök­kä­mies. Sa­man­lai­sia tal­koo­lai­sia Suo­men nuo­ret nai­set ovat tä­hän saak­ka ol­leet, jot­ka it­sen­sä uh­raa­mal­la ja omin kus­tan­nuk­sin syn­nyt­tä­nee ja kas­vat­ta­neet uu­det suo­ma­lai­set. Kui­ten­kin kök­kä­vä­el­le on ai­na tar­jot­tu ruo­ka ja muut mah­dol­li­set li­suk­keet. Ei siis ih­me et­tä syn­ty­vyys las­kee.

Vain nuo­ril­la nai­sil­la on avai­met uu­sien kan­sa­lais­ten hank­ki­mi­sek­si ja sik­si ja suo­ma­lai­suu­den pe­las­ta­mi­sek­si hei­dät on nos­tet­ta­va kan­sa­kun­nan kaa­pin pääl­le ja­lus­tal­le. Eli kaik­ki työ, vai­va ja kär­si­mys, jon­ka he te­ke­vät on heil­le jol­la­kin ta­val­la kor­vat­ta­va. It­se olen roh­jen­nut ylei­sö­no­sas­ton mie­li­pi­de­pals­tal­la sen sa­noa, jos­ta kii­tos Kau­ha­jo­ki-leh­del­le ja Ilk­ka-Poh­ja­lai­sel­le.

En­sim­mäi­nen eh­do­tus oli, et­tä ta­sa­puo­li­suu­den vuok­si jo­kai­sel­le lap­sia teh­neen nai­sen elä­kei­kää las­ke­taan 1 lap­si/1 vuo­si -pe­ri­aat­teel­la. Uu­dis­tus ei mak­sai­si mi­tään, kos­ka uu­det kan­sa­lai­set joka ta­pauk­ses­sa mak­sai­si­vat hei­dän eläk­keen­sä. Toi­nen eh­do­tus oli, kun ar­mei­jas­sa ole­vil­le mak­se­taan päi­vä­ra­ha, niin ko. päi­vä­ra­ha mak­se­taan em. ajan lap­sen äi­dil­le. Kol­mas eh­do­tus tu­lee sii­tä kun, et­tä sal­li­taan­ko äi­din imet­tää las­ta 15 mi­nuut­tia ja kuka sen mak­saa, et­tei täl­lai­sia hul­lu­tuk­sia tar­vi­ta, kun lap­sen saa­va nai­nen siir­re­tään työt­tö­myys­kor­tis­toon työt­tö­myys­ra­han saa­jak­si, jol­loin työt­tö­myys­ra­han suu­ruus mää­räy­tyi­si eri­koi­sam­mat­ti­mie­hen mu­kai­ses­ti omin työ­vä­li­nein teh­ty­nä. Suo­mi ei ole en­nen­kään kaa­tu­nut työt­tö­myys­kor­vauk­siin, ei­kä kaa­tui­si nyt­kään muu­ta­man kym­me­nen tu­han­nen li­säyk­ses­tä Kai­kes­ta täs­tä saa­vat nuo­ret nai­set it­se päät­tää.

Iki­van­ha vii­saus on, et­tä lap­si tuo lei­vän tul­les­saan. Se to­dis­ti so­tien ram­paut­ta­ma Kor­vi­ke-Suo­mi, kos­ka se jo suur­ten ikä­luok­kien ai­ka­na al­koi ra­ken­taa Hy­vin­voin­ti-Suo­mea.

Asi­an jat­ko­kä­sit­te­ly on nyt nuor­ten nais­ten kä­sis­sä, mi­hin he suos­tu­vat.

Ei­no Wii­ta­läh­det