Suo­mi liit­tyi Eu­roo­pan Uni­o­niin ja sen maa­ta­lous­po­li­tiik­kaan 1995. Maa­ta­lous­po­li­tiik­kam­me his­to­ria osoit­taa, et­tä kul­loi­sen­kin maa­ta­lous­po­li­tiik­kam­me pe­rus­teet ovat käyt­tö­kel­poi­sia lä­hes 20 vuot­ta, kun­nes on tul­lut muu­tok­sen ai­ka.

Eläm­me nyt va­rau­tu­mi­sen ai­kaa. Vil­je­li­jä­vä­en kär­si­väl­li­syys al­kaa ol­la lo­puil­laan, kun Mans­holt-suun­ni­tel­man eväät on syö­ty ja elin­tar­vik­kei­den tuo­tan­non tu­ke­mi­seen käy­te­tyt va­rat tar­vi­taan nyt muu­hun. Esi­mer­kik­si Suo­mi on ol­lut jo 30 vuot­ta EU:n maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa, joka ei ole teh­nyt maa­seu­tua elä­väk­si, vaan kiih­dyt­tä­nyt sen au­ti­oi­tu­mis­ta ja vä­hen­tä­nyt elin­mah­dol­li­suuk­sia. Se ei ol­lut sen tar­koi­tus­kaan, vaan tuot­taa hal­po­ja elin­tar­vik­kei­ta, jos­sa se ei ole al­kuun­kaan on­nis­tu­nut. Osal­le ku­lut­ta­jis­ta ne ovat lii­an kal­lii­ta. Koko hal­po­jen elin­tar­vik­kei­den tuot­ta­mi­sa­ja­tus on hyö­dyt­tä­nyt vain va­rak­kaam­paa vä­keä, joka tu­kee muu­tok­sen vält­tä­mät­tö­myyt­tä.

Maa­seu­dun Tu­le­vai­suus jul­kai­si ly­hen­net­ty­nä 5.12.1995 aka­tee­mik­ko Pek­ka Jau­hon juh­la­pu­heen, jon­ka hän oli pi­tä­nyt Hel­sin­gin Maa­seu­tu­mes­suil­la.

Jau­ho oli yh­teis­kun­tam­me mo­ni­puo­li­nen vai­kut­ta­ja tie­teen ja tek­nii­kan, mut­ta myös kult­tuu­rin ja ta­lou­den alal­la. Hä­nen juh­la­pu­heen­sa oli­si pi­tä­nyt saa­da ylei­seen jul­ki­suu­teen sen mer­kit­tä­vyy­den kan­nal­ta ja pe­rus­tak­si maa­seu­tum­me pe­las­ta­mi­sek­si, mut­ta Suo­mi oli juu­ri liit­ty­nyt Eu­roo­pan Uni­o­niin ja sen maa­ta­lous­po­li­tiik­kaan lii­al­la kii­reel­lä, joka vei kai­ken huo­mi­on. Sik­si se on tuo­ta­va uu­des­taan jul­ki­suu­teen, kos­ka se on käyt­tö­kel­poi­nen esi­tys, jos on pak­ko siir­tyä ko­ti­mai­seen elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toon.

Jau­ho sa­noi: "Yh­teis­kun­tam­me muo­dos­tuu lu­kui­sis­ta suu­ris­ta jär­jes­tel­mis­tä, jot­ka vas­taa­vat sen toi­min­nas­ta, yk­si sel­lai­nen on maa- ja met­sä­ta­lous, joka vas­taa elin­tar­vik­kei­den pe­rus­tuo­tan­nos­ta ja puu­raa­ka-ai­neen saa­ta­vuu­des­ta te­ol­li­suu­del­le. Nämä toi­min­not ovat maa­seu­dun ydin. Il­man nii­tä maa­seu­tu au­ti­oi­tuu ja kuo­lee. Maa­seu­tu on myös muu­ta. Se ja­kau­tuu tuo­tan­to­yk­si­köi­hin, joi­den me­nes­tyk­ses­tä vas­taa­vat yk­si­tyi­set hen­ki­löt ja per­heet. Hei­dän hy­vin­voin­tin­sa, am­mat­ti­tai­ton­sa, yrit­te­li­jäi­syy­ten­sä, tu­le­vai­suu­den us­kon­sa, kult­tuu­rin­sa."

Eli aka­tee­mi­kon pe­rus­te­lut ovat kuin yk­si yh­teen suo­ri­te­tun iso­ja­on pe­rus­te­lui­den kans­sa, et­tä vil­je­li­jä­per­he on se pe­ru­syk­sik­kö, jon­ka va­raan maa­seu­tua tu­lee ke­hit­tää. Jau­ho edel­leen: "Maa­seu­tu muo­dos­taa myös ai­nut­laa­tui­sen ja kor­vaa­mat­to­man kult­tuu­ri­ar­von, jon­ka hoi­to kuu­luu koko kan­sal­le, en­si­si­jai­ses­ti kum­min­kin sen asuk­kail­le." Koko Suo­men ja sen maa­seu­dun tila osoit­taa, et­tä Jau­hon juh­la­pu­he on jää­nyt täy­sin un­ho­laan. Edel­leen hän to­te­si: "Il­man elä­vää maa­seu­tua ei­vät kult­tuu­ri­ar­vot voi säi­lyä. Pel­lot ja ra­ken­nuk­set rap­peu­tu­vat, mai­se­man moni-il­mei­syys hä­vi­ää ja hen­ki­nen taso las­kee."

Tuo hen­ki­sen ta­son las­ku -pää­tel­mä on hy­vin mie­len­kiin­toi­nen. Hän ei sitä pe­rus­te­le mi­ten­kään. Pää­tel­mä on teh­ty 1995, jon­ka jäl­kei­nen ai­ka Suo­men ke­hi­tyk­ses­sä osoit­taa, et­tä Jau­ho on eh­kä sii­nä­kin oi­ke­as­sa.

Ei­no Wii­ta­läh­det