Kauhajoki-lehden Botniarosk Oy:tä käsittelevässä jutussa 8.7.2026 toimitusjohtaja Ari Nurkkala suhtautuu varsin kriittisesti kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen ja samalla myös alueella toimiviin yksityisiin jätehuoltoyrityksiin.
Haastattelusta syntyy kuva, että kunnalliseen kilpailutukseen siirtyminen olisi itsessään ratkaisu jätehuollon ongelmiin. Asia ei ole näin yksinkertainen.
Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuntalainen voi valita jätteenkuljetusyrityksensä ja kilpailuttaa palvelunsa yritysten tapaan. Palveluntuottajien välinen kilpailu tapahtuu jatkuvasti markkinoilla, ei vain kerran muutamassa vuodessa järjestettävässä suuressa kilpailutuksessa.
Valinnanvapaudella on arvoa. Asiakas voi valita palveluntuottajan hinnan, laadun, palvelun ja omien kokemustensa perusteella. Jos palvelu ei toimi, yrityksen voi vaihtaa. Samalla järjestelmä tarjoaa toimintamahdollisuuksia erikokoisille paikallisille ja alueellisille yrityksille ja ylläpitää markkinoiden monimuotoisuutta.
Haastattelussa nostetaan esille myös niin sanotut vapaamatkustajat eli kiinteistöt, jotka eivät kuulu asianmukaisesti järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Ongelma on todellinen, mutta siitä ei pidä tehdä kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen tai sitä hoitavien yrittäjien ongelmaa.
Jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata jätteenkuljetuksen toteutumista ja valvontaviranomaisen tehtävänä puuttua jätelain vastaisiin tilanteisiin. Viranomaisvastuu on olemassa riippumatta siitä, kumpi jätelain mahdollistama kuljetusjärjestelmä kunnassa on käytössä.
Jos joku kiinteistö jää järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolelle, ratkaisu ei ole syyttää niitä yrityksiä ja asiakkaita, jotka toimivat sääntöjen mukaisesti. Ratkaisu on tehokas seuranta ja valvonta. Nykyisessä digitaalisessa toimintaympäristössä tietojen kokoamisen ja valvonnan edellytysten pitäisi olla paremmat kuin koskaan.
Myös väite siitä, että kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus johtaisi tehottomaan ristiin rastiin ajamiseen, kaipaa vahvasti suhteellisuudentajua. Kuljetusyrityksen kannattavuus perustuu tehokkaaseen reittisuunnitteluun. Yrityksellä ei ole mitään taloudellista intressiä ajaa tarpeettomia kilometrejä. Polttoaine, kalusto ja työaika maksavat. Yritykset optimoivat reittejään joka päivä, koska niiden toimeentulo riippuu siitä.
Keskitetty kilpailutuskaan ei automaattisesti tarkoita tehokkaampaa, halvempaa tai ympäristön kannalta parempaa lopputulosta. Suuret hankintakokonaisuudet voivat päinvastoin vähentää tarjoajien määrää, vaikeuttaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista ja pitkällä aikavälillä keskittää markkinoita. Kun kilpailijoita poistuu markkinoilta, niitä ei saada takaisin seuraavaan kilpailutukseen nappia painamalla.
Kauhajoki-lehden haastattelussa todetaan myös, että kunnallisen kilpailutuksen myötä paikallisia yrityksiä on jäänyt pois ja tilalle on tullut suurempia toimijoita muualta. Tämä on huomionarvoinen havainto. Sen pitäisi herättää kysymään, millaisia vaikutuksia keskitetyillä kilpailutuksilla on paikalliseen yrityskenttään ja kilpailun säilymiseen pitkällä aikavälillä.
Jätehuollossa ei pitäisi rakentaa tarpeetonta vastakkainasettelua kunnallisten jäteyhtiöiden ja yksityisten yritysten välille. Molemmilla on suomalaisessa jätehuollossa oma tehtävänsä. Kunnallisilla jäteyhtiöillä on lakisääteiset vastuunsa, ja yksityiset jätehuoltoyritykset tuottavat merkittävän osan käytännön palveluista.
Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on jätelain mahdollistama järjestelmä silloin, kun sille asetetut edellytykset täyttyvät. Sitä ei pidä leimata toimimattomaksi siksi, että viranomaisvalvonnassa on puutteita.
Valinnanvapaus, toimiva kilpailu ja paikallinen yrittäjyys ovat arvoja, joita kannattaa puolustaa myös jätehuollossa. Jos järjestelmässä havaitaan epäkohtia, ne pitää korjata siellä, missä vastuu niistä kuuluu, ei syyllistämällä työnsä asianmukaisesti hoitavia jätehuoltoyrittäjiä.
Lasse Kontiola
toimitusjohtaja
SKAL Ympäristöyritykset
Matti Koivisto
toimitusjohtaja
SKAL Pohjanmaa - Österbotten ry



