Ete­lä-Poh­jan­maan la­keuk­sil­la asui vii­me vuo­den vaih­tees­sa noin 190 000 hen­keä. La­keu­den kan­san osuus koko maan vä­es­tös­tä on noin 3,4 pro­sent­tia. Asu­kas­mää­räl­lä mi­tat­tu­na maa­kun­ta on pie­nem­pi kuin Tu­run kau­pun­ki, mis­sä asui vuo­den­vaih­tees­sa hie­man yli 207 000 asu­kas­ta.

Asu­kas­mää­räl­lä maa­kun­ta jää kas­vu­kes­kus­ten var­joon, mut­ta maa­kun­nal­la on jo­tain, mitä suu­ris­sa kau­pun­geis­sa­kin tar­vi­taan. Ete­lä-Poh­jan­maa on maa­ta­lous- ja elin­tar­vi­ke­tuo­tan­nos­sa sekä sii­hen liit­ty­väs­sä ja­los­tus­te­ol­li­suu­des­sa ko­ko­aan suu­rem­pi.

Ete­lä-Poh­jan­maal­la on noin 4 900 maa­ti­laa, mikä edus­taa kol­me­a­tois­ta pro­sent­tia maan kaik­kien ti­lo­jen mää­räs­tä. La­keu­del­la ti­lan pel­to­a­la on noin 54,56 heh­taa­ria eli hi­tu­sen muun maan kes­ki­ar­von ylä­puo­lel­la. Ete­lä­poh­ja­lais­ti­loil­le ja -puu­tar­hoil­le mak­set­tiin tu­kie­u­ro­ja noin 210 mil­joo­naa kap­pa­let­ta.

Maa­kun­nan tuot­ta­mat raa­ka-ai­neet myös ja­los­te­taan alu­een ja­los­tus­te­ol­li­suu­den ja pie­nem­pien­kin yri­tys­ten toi­mes­ta, mikä työl­lis­tää lu­kui­san mää­rän ih­mi­siä. Li­säk­si maa­ti­lo­jen kone-, lai­te- ja muut in­ves­toin­nit sekä te­ol­li­suu­den tar­peet luo­vat työ­tä ja yri­tys­toi­min­taa muun mu­as­sa suun­nit­te­lu-, ra­ken­nus- ja me­tal­li- sekä kau­pan alal­le. Kau­ha­jo­el­la ja Suu­poh­jas­sa tämä työl­li­syyt­tä ja yrit­tä­jyyt­tä ruok­ki­va ket­ju on eri­tyi­sen vah­va.

Suo­mes­sa on pu­hut­tu pal­jon oi­keu­den­mu­kai­ses­ta tu­lon­ja­os­ta ruo­ka­ket­jus­sa maa­ta­lous­tuot­ta­jien, ja­los­ta­van te­ol­li­suu­den ja kau­pan kes­ken. Täs­sä Ruo­ka­mes­sut-nu­me­ros­sa haas­ta­tel­tu maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Sari Es­sa­yah (kd.) to­te­aa, et­tä niin ko­ti­maas­sa kuin Eu­roo­pan Uni­o­nis­sa on tah­toa muut­taa ny­kyis­tä ase­tel­maa niin, et­tä tuot­ta­ja sai­si jat­kos­sa työs­tään enem­män.

Suo­men lä­hi­a­lu­eel­la so­di­taan ja maa­il­ma on muut­tu­nut hie­man epä­va­kai­sem­mak­si kuin kym­me­nen tai kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Eu­roo­pas­sa ja ko­ti­maas­sa­kin on ha­vah­dut­tu oma­va­rai­suu­den tär­key­teen use­al­la eri sek­to­ril­la.

Kan­sa­lais­ten kan­nal­ta tär­keim­pien oma­va­rai­suut­ta vaa­ti­vien sek­to­rei­den jouk­koon kuu­luu ruo­an­tuo­tan­to ja puh­das vesi sekä ener­gia. Suo­mi ei ole täl­lä het­kel­lä ai­van hei­koil­la näi­den sek­to­rien oma­va­rai­suu­den suh­teen, mut­ta sii­tä on pi­det­tä­vä jat­ku­vas­ti huol­ta. Sik­si on toi­vot­ta­vaa, et­tä esi­mer­kik­si kau­pan alan toi­mi­jat tun­ti­si­vat vas­tuun­sa ko­ti­mai­sen ruo­an­tuo­tan­non säi­ly­mi­ses­tä. Yh­tä lail­la jul­kis­ten toi­mi­joi­den tu­li­si elin­tar­vi­ke­han­kin­nois­saan ko­ros­taa hin­nan li­säk­si pai­kal­li­suut­ta- ja ko­ti­mai­suu­sas­tet­ta sekä laa­tuk­ri­tee­re­jä.

Puo­lus­tus­voi­mat mark­ki­noi tois­ta­kym­men­tä vuot­ta sit­ten it­se­ään työ­nan­ta­ja­na is­ku­lau­seel­la ”Tee työ­tä, jol­la on tar­koi­tus”. Ete­lä-Poh­jan­maan etu on, et­tä alu­een maa­ti­lo­ja pyö­rit­tä­vil­lä maa­ta­lou­sy­rit­tä­jil­lä on hy­vät ta­lou­del­li­set edel­ly­tyk­set ja suu­ri mo­ti­vaa­tio teh­dä työ­tään, sil­lä hei­dän työl­lään on tär­keä mer­ki­tys maa­kun­nan ja yri­tys­ten elin­voi­mal­le sekä sitä kaut­ta la­keu­den asuk­kail­le.

Tuo­mas Koi­vu­nie­mi

Ai­hee­seen liit­ty­vä jut­tu:

Mi­nis­te­rin mu­kaan kau­pan val­taa tuot­ta­jiin päin on tah­to muut­taa