Iso­van­hem­pa­ni ovat ra­ken­ta­neet noin 70 vuot­ta sit­ten rak­kaan su­kum­me mö­kin Num­mi­jär­ven kau­niil­le hiek­kai­sel­le ran­nal­le.

Su­kum­me on saa­nut naut­tia ja rau­hoit­tua Num­mi­jär­vel­lä jo pit­kän to­vin niin ui­den, rau­hoit­tu­en kuin vaik­ka kir­jaa lu­kien. Tänä ai­ka­kau­te­na mö­kil­lä on myös ol­lut mah­dol­lis­ta teh­dä tä­män päi­vän muo­dis­sa ole­via etä­töi­tä. Tätä kir­joit­ta­es­sa­ni olen naut­ti­nut Num­mi­jär­ven rau­has­ta jo lä­hes nel­jän vuo­si­kym­me­nen ajan. Pik­ku­po­jan mu­ka­vis­ta lap­suu­den ke­sis­tä iso osa on vie­tet­ty Num­mi­jär­vel­lä ja ke­sän viet­to jat­kuu edel­leen vah­vas­ti Num­mi­jär­vel­lä su­kum­me mö­kil­lä. Num­mi­jär­ven mök­ki on tär­keä paik­ka.

Pik­ku­poi­ka­na muis­tan, kun vel­je­ni ja serk­ku­je­ni kans­sa ih­met­te­lim­me ran­taan il­mes­ty­nei­tä kuol­lei­ta ka­lo­ja ja le­vän mää­rää. Täl­löin elet­tiin 1990-lu­kua. Le­vää oli pal­jon, kuol­lei­ta ka­lo­ja ran­noil­la ja kuor­mi­tus jär­veen oli suur­ta. On­nek­si jär­ven ti­laan alet­tiin kiin­nit­tää enem­män huo­mi­o­ta ja 2000-lu­vul­le tul­ta­es­sa Num­mi­jär­ven ti­laan otet­tiin to­den te­ol­la kiin­ni ja ak­tii­vi­nen toi­min­ta sai­kin jär­ven ku­kois­ta­maan. Suu­rim­pa­na pon­nis­tuk­se­na pa­don ra­ken­ta­mi­nen ja Num­mi­jo­en ruop­paus jär­ven pin­nan va­kiin­nut­ta­mi­sek­si, on ol­lut täs­sä mer­kit­tä­vä asia ti­lan pa­ran­ta­mi­sek­si. Tär­kei­den toi­men­pi­tei­den avul­la Num­mi­jär­ves­tä tuli to­del­li­nen Suu­poh­jan hel­mi. Kii­tos kai­kil­le vah­vas­ti mu­ka­na ol­leil­le Num­mi­jär­ven ja Kau­ha­jo­en te­ki­jöil­le täs­tä val­ta­vas­ta pon­nis­tuk­ses­ta. Mut­ta jär­ven tila on hei­ken­ty­nyt näis­tä ajois­ta mer­kit­tä­väs­ti ja tämä kesä on ol­lut to­del­la heik­ko Num­mi­jär­vel­lä. Le­vää on ol­lut to­del­la pal­jon, vaik­ka vesi on ol­lut ajan­koh­taan näh­den vii­le­ää lä­hes koko ke­sän ajan.

Koko Num­mi­jär­ven ky­län kuin koko Kau­ha­jo­en elin­voi­man edis­tä­mi­sek­si jär­ven ti­laa on saa­ta­va pa­ran­net­tua. Num­mi­jär­ven ym­pä­ril­lä on pal­jon eri­tyi­ses­ti mat­kai­luun liit­ty­viä te­ki­jöi­tä, joi­ta on vie­ty eteen­päin ja nämä ovat tuo­neet elin­voi­maa koko Kau­ha­jo­el­le. Num­mi­rock, Kau­ha­ne­va-Poh­jan­kan­kaan kan­sal­lis­puis­to, jol­la on mat­kai­lua li­sää­vä vai­ku­tus Ge­o­park-sta­tuk­sen kaut­ta,on ai­van lä­hie­täi­syy­del­lä. Upea Kam­mi­ky­lä, Num­mi­jär­vi Cam­ping ja mo­net muut näh­tä­vyy­det ja pai­kat ovat lä­hel­lä Num­mi­jär­veä ja tuo­vat jär­ves­tä naut­ti­maan pal­jon ih­mi­siä ke­sä­ai­ka­na. Myös ka­las­tus on ol­lut jär­vel­lä suo­sit­tua.

Mök­ki­läi­se­nä en kaik­kea jär­ven ti­laa seu­raa­via ta­ho­ja ja ak­tii­vi­sia tie­dä, mitä taus­tal­la jär­ven ti­lan pa­ran­ta­mi­sek­si teh­dään, mut­ta ha­lu­an täl­lä kir­joi­tuk­sel­la nos­taa Suu­poh­jan hel­men ny­kyi­sen hei­kon ti­lan esil­le. Esi­sel­vi­tys ti­lan pa­ran­ta­mi­sek­si on me­nes­tyk­sek­kääs­ti teh­ty. Esi­sel­vi­tyk­ses­sä oli hy­viä toi­men­pi­de-eh­do­tuk­sia, joil­la jär­ven ti­laa voi­daan pa­ran­taa. Nämä toi­vot­ta­vas­ti to­teu­tu­vat.

Num­mi­jär­vi on kau­nis jär­vi ja hie­no jär­vi vä­hä­jär­vi­ses­sä maa­kun­nas­sam­me ja toi­von, et­tä tu­le­vai­suu­des­sa Suu­poh­jan hel­mi voi lu­nas­taa jäl­leen sil­le kuu­lu­van ni­men­sä. Tämä tot­ta­kai vaa­tii toi­men­pi­tei­tä ja ak­tii­vi­sia te­ki­jöi­tä asi­an suh­teen. Il­man tätä, jär­vi va­jo­aa yhä hei­kom­paan kun­toon.

Juha-Mat­ti Top­pa­ri

mök­ki­läi­nen vuo­si­mal­lia 1988

Ylis­ta­ro