Nyt ol­laan vie­lä enem­män sa­maa sak­kia sekä ko­ti­maas­sa et­tä syn­nyin­maas­sa. Tämä on lois­ta­vaa, mo­nes­ta­kin nä­kö­kul­mas­ta.

Ka­na­daa ja Suo­mea yh­dis­tää li­sää nyt kak­si uu­den kar­he­aa asi­aa, ni­mit­täin CETA-va­paa­kaup­pa­so­pi­mus ja NATO.

Huh­ti­kuun nel­jäs oli mi­nul­le vil­kas päi­vä. Me­di­an haas­tat­te­lu­pyyn­tö­jä tuli use­am­pia, kun toi­mit­ta­jat ha­lu­si­vat kuul­la, mitä miel­tä ka­na­dan­suo­ma­lai­set ovat mer­kit­tä­väs­tä virs­tan­pyl­vääs­tä, kun Suo­mi saa­vut­ti vih­doin­kin täy­den jä­se­nyy­den NATO-puo­lus­tus­lii­tos­sa. Sen tuo­mat ar­tik­la vii­den tur­va­ta­kuut sekä vel­voit­teet puo­lus­taa mui­ta uu­sia liit­to­lai­sia he­rät­ti ky­sy­myk­siä.

Mie­li­pi­teet oli­vat tie­ten­kin omi­a­ni, mut­ta luot­ta­vai­sin mie­lin ker­roin us­ko­muk­ses­ta­ni, et­tä vä­hin­tään enem­mis­tö ka­na­dan­suo­ma­lai­sis­ta on sa­maa miel­tä asi­as­ta kuin suo­ma­lai­set omien ra­jo­jen­sa si­säl­lä­kin. CBC:n toi­mit­ta­jal­le se­li­tin, mi­ten Suo­mi on ai­na ti­lai­suu­den tul­len vah­vis­ta­nut si­tei­tään län­teen, ja mi­ten täy­si NATO-jä­se­nyys on mer­kit­tä­vä kruu­naus so­ti­laal­li­ses­ti jo voi­mas­sa ole­vien ta­lou­del­lis­ten ja po­liit­tis­ten si­tei­den li­säk­si län­ti­seen maa­il­maan, jot­ka kaik­ki tu­li­vat pe­rä­jäl­keen it­se­näis­ty­mi­sen jäl­kei­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä.

Tapa, jol­la ylei­nen mie­li­pi­de ja po­liit­ti­nen tah­to muut­tui Suo­mes­sa no­pe­as­sa tah­dis­sa ja to­taa­li­ses­ti NATO:n suh­teen he­rät­ti pal­jon ih­met­te­lyä Ka­na­das­sa. Mie­les­tä­ni on vie­lä mer­kit­tä­väm­pää, et­tä ää­ni muut­tui kel­los­sa vah­vas­ti va­sem­mis­to­lai­sen hal­li­tuk­sen ai­ka­na, ja sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä ky­sei­sen hal­li­tuk­sen pää­mi­nis­te­ri it­se veik­ka­si, et­tei so­ti­las­liit­toon liit­ty­mi­nen ole to­den­nä­köis­tä oman hal­li­tus­kau­ten­sa ai­ka­na.

Jo yk­sis­tään tuo al­le­vii­va­si, mi­ten yk­si­mie­li­nen Suo­men kan­sa oli asi­an suh­teen, ja mie­li­pi­teet muut­tui­vat no­pe­as­ti ja jyr­käs­ti läpi koko po­liit­ti­sen ken­tän. Oli mie­les­tä­ni on­nen­pot­ku, et­tä jä­se­nyys to­teu­tui va­sem­mis­to­hal­li­tuk­sen ai­ka­na. Se li­sä­si ja al­le­vii­va­si le­gi­tii­miä kan­san tah­toa, jota kun­ni­oi­tet­tiin ja nou­da­tet­tiin si­ten, et­tä kan­sa­ne­dus­ta­jat, jot­ka edus­kun­taan oli va­lit­tu, ei­vät pa­koil­leet vel­vol­li­suut­taan vie­dä pro­ses­si ja pää­tök­set tyy­lik­kääs­ti läpi.

Kan­sa­nää­nes­tyk­sen su­den­kuo­pal­ta väl­tyt­tiin, jol­loin hyb­ri­di­vai­kut­ta­mi­sen eri­pu­ral­ta py­syt­tiin eros­sa. Tot­ta­kai ero­a­via mie­li­pi­tei­tä tuli esiin, mikä mie­les­tä­ni on hie­noa ja voit­to de­mok­ra­ti­al­le: täy­sin sa­maa miel­tä ää­nes­tet­tä­vis­tä asi­ois­ta ei kos­kaan ol­la kuin dik­ta­tuu­rin, yk­sin­val­tai­suu­den ja yh­den puo­lu­een do­mi­noi­mis­sa mais­sa.

Ka­na­dal­la ja Suo­mel­la on sa­man­kal­tai­suuk­sia jos­sain mää­rin vä­es­tön­sä vä­hem­mis­töis­sä. Ka­na­das­sa on al­ku­pe­räis­kan­so­ja, joi­ta maas­sa löy­tyy kat­ta­vas­ti sekä kan­ta­vä­es­tön kes­kuu­des­ta et­tä yli 630 omas­ta yh­tei­sös­tä maan joka kol­kas­ta. Säi­ly­nei­tä al­ku­pe­räis­kie­liä on ar­vi­oi­den mu­kaan noin 50.

Sa­nat in­ti­aa­ni ja es­ki­mo, sol­vaa­vak­si ko­e­tut, ovat jää­neet pois käy­tös­tä. Ti­lal­le on tul­lut kor­vaa­vat sa­nat First Na­ti­ons ja Inuit, jot­ka ku­vaa­vat kah­ta kol­mes­ta suu­res­ta ryh­mit­ty­mäs­tä. Li­säk­si kol­mas iso ryh­mit­ty­mä on Me­tis eli al­ku­pe­räis­kan­so­jen ja eu­roop­pa­lais­ten jäl­ke­läi­set. Nämä ryh­mät ovat yh­teen­sä noin vii­si pro­sent­tia Ka­na­dan vä­es­tös­tä, mikä pro­sen­tu­aa­li­ses­ti vas­taa ku­ta­kuin­kin suo­men­ruot­sa­lais­ten vä­hem­mis­töä Suo­mes­sa.

Suo­men saa­me­lai­nen vä­es­tö ver­rat­tu­na Ka­na­dan al­ku­pe­räis­vä­es­töön on tun­tu­vas­ti pie­nem­pi, noin 0,2 pro­sent­tia. Rans­kan­kie­li­nen vä­hem­mis­tö, noin 15 pro­sent­tia, sen si­jaan on Ka­na­das­sa tun­tu­vas­ti isom­pi kuin suo­men­ruot­sa­lai­set Suo­mes­sa.

Kie­li­po­li­tii­kas­sa on sa­man­kal­tai­suuk­sia mai­den kans­sa rans­kan ja ruot­sin kiel­ten suh­teen. Ka­na­dan ”Ah­ve­nan­maa” on Qu­e­be­cin pro­vins­si, jos­sa tiuk­ka lin­ja esi­mer­kik­si kie­len suh­teen on jok­seen­kin ver­rat­ta­vis­sa Ah­ve­nan­maan vas­taa­vaan. Qu­e­be­cil­lä on ol­lut ja on edel­leen sel­viä it­se­näi­syys­pyr­ki­myk­siä. Asi­as­ta on jär­jes­tet­ty myös ai­koi­naan kan­sa­nää­nes­tyk­siä, min­kä suh­teen pa­ras ver­taus­koh­ta Eu­roo­pas­sa on Skot­lan­ti. Ah­ve­nan­maan ta­pai­nen au­to­no­mia on jos­sain mää­rin sa­man­kal­tais­ta kuin mi­ten Qu­e­bec pro­vins­si­na hoi­taa si­säi­siä asi­oi­taan osa­na Ka­na­daa.

Mi­nus­sa mie­len­kiin­toa he­rät­tää edus­kun­ta­vaa­lien ja juu­ri maa­liin saa­dun NATO-jä­se­nyy­den jäl­kei­nen kes­kus­te­lu Ah­ve­nan­maan ky­sy­myk­ses­tä. Tä­hän si­säl­tyy Ve­nä­jän int­res­sit alu­eel­la mu­kaan lu­kien Maa­ri­an­ha­mi­nan kes­kus­tas­sa ole­va kon­su­laat­ti, jon­ka teh­tä­vä tal­vi­so­dan päät­ty­mi­sen jäl­keen on ol­lut val­voa maa­kun­nan aseet­to­muut­ta.

Mie­les­tä­ni tämä on mui­nais­jään­nös, joka ei ole enää re­le­vant­ti uu­del­la NATO-ai­ka­kau­del­la. Mie­les­tä­ni jär­ke­vin tapa hoi­taa asia oli­si pa­ris­sa eri vai­hees­sa il­man, et­tä sii­tä teh­täi­siin si­sä­po­liit­ti­ses­ti isoa nu­me­roa ja älä­mö­lyä. En­sim­mäi­nen vai­he oli­si lak­kaut­taa ja pak­ko­lu­nas­taa Ve­nä­jän kon­su­laat­ti ja kaik­ki Ve­nä­jän fe­de­raa­ti­on omis­ta­mat ton­tit maa­kun­nas­sa. Täs­tä var­mas­ti tu­li­si vas­ta­toi­mia Ve­nä­jäl­tä, ku­ten jon­kun Suo­men kon­su­laa­tin sul­ke­mi­nen Ve­nä­jäl­lä, mut­ta lai­na­tak­se­ni edes­men­nyt­tä Mat­ti Ny­käs­tä, sa­noi­sin it­se hy­myil­len, et­tä ”so not”, an­taa men­nä vain! Sit­ten odo­tet­tai­siin, kun­nes Ruot­si on myös NATO:ssa ja sen jäl­keen sa­not­tai­siin ir­ti Ah­ve­nan­maan de­mi­li­ta­ri­soin­ti.

Ruot­sin NATO-jä­se­nyy­des­tä eteen­päin Tu­run saa­ris­to, mu­kaan lu­kien Ah­ve­nan­maa, oli­si­vat käy­tän­nös­sä täy­sin NATO-me­ren kes­kel­lä. Ve­nä­jän mai­hin­nou­su NATO-me­ren saa­ril­le me­rit­se tai il­mas­ta oli­si vai­kea to­teut­taa nä­ky­mät­tö­mäs­ti sekä il­man no­pe­as­ti ja usein har­joi­tel­tu­ja yh­tei­siä vas­ta­toi­mia. Vii­meis­tään tä­hän men­nes­sä us­koi­sin, et­tä jär­ke­väs­tä so­ti­laal­li­ses­ta pre­sens­sis­tä pys­tyt­täi­siin kes­kus­te­le­maan ja so­pi­maan ah­ve­nan­maa­lais­ten kans­sa uu­den ai­ka­kau­den kon­teks­tis­sa, joka yh­den­täi­si, ei ja­kai­si yleis­tä kes­kus­te­lua.

Nyt, kun te­keil­lä on uu­si hal­li­tus, niin mie­les­tä­ni ei oli­si jär­ke­vää ja suh­teel­lis­ta teh­dä tar­pee­ton­ta rii­taa mah­dol­lis­ten hal­li­tus­kump­pa­nien vä­lil­le Ah­ve­nan­maan ky­sy­myk­ses­tä. Mie­les­tä­ni tämä on yk­si asia, joka tu­lee hoi­ta­maan käy­tän­nös­sä it­se it­sen­sä (toi­vot­ta­vas­ti) no­pe­as­ti­kin, jo­ten malt­ti oli­si valt­tia, jol­la pääs­tään sa­maan lop­pu­tu­lok­seen en­nen pit­kää. Toki asi­an voi rys­si­ä­kin tar­peet­to­mal­la hä­täi­lyl­lä, joka vain sa­taa, ar­vat­kaa vain ke­nen laa­riin?

Näin tuu­mii täl­lä ker­taa

Pin­nan Pasi

Ka­na­dan Kul­mil­la