Täl­lä ja vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä on riit­tä­nyt su­rul­li­sia ti­las­to­ja esi­mer­kik­si ulo­sot­toon jou­tu­nei­den mää­ris­tä. Ulo­sot­toon pää­dy­tään useim­mi­ten, kun ve­lal­li­nen ei ole mak­sa­nut erään­ty­nyt­tä vel­kaa mak­su­ke­ho­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta.

Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan ulo­sot­to­ve­lal­li­sia oli vuo­den 2024 lo­pus­sa 264 124 ja hei­dän ulo­sot­to­vel­kan­sa oli yh­teen­sä 7,1 mil­jar­dia eu­roa. Ulo­sot­toon jou­tui vii­me vuon­na 587 000 eri ve­lal­lis­ta eli on­nek­si myös iso mää­rä pys­tyi mak­sa­maan vel­kan­sa pois. Vuo­den 2024 ulo­sot­to­ve­lal­li­sis­ta mie­hiä oli 61 pro­sent­tia ja nai­sia 39 pro­sent­tia.

Mo­nen vel­kaan­tu­neen ti­lan­ne ei ole pää­ty­nyt ulo­sot­toon as­ti. Ih­mi­nen voi esi­mer­kik­si mak­saa 5 000 eu­ron pi­ka­vi­pis­tä mi­ni­mi­ly­hen­nyk­sen, ja sit­ten hän nos­taa lai­naa uu­del­leen. Ti­las­to­jen mu­kaan rei­lut 30 pro­sent­tia täy­si-ikäi­sis­tä suo­ma­lai­sis­ta on ot­ta­nut pi­ka­vi­pin tai ku­lu­tus­luo­ton vält­tä­mät­tö­män ku­lun vuok­si. Pi­ka­vip­pien vuok­si on yli­vel­kaan­tu­nut yli 300 000 suo­ma­lais­ta. Mää­rä voi­si ol­la rei­lus­ti suu­rem­pi, jos ny­kyi­nen ja edel­li­nen hal­li­tus ei­vät oli­si tart­tu­neet pa­him­piin pi­ka­vip­pei­hin liit­ty­viin epä­koh­tiin to­me­ras­ti kiin­ni.

Ra­ha­on­gel­mais­ten mää­rä tus­kin las­kee tu­le­vi­na vuo­si­na, sil­lä so­si­aa­li­tur­vaan tänä ja vii­me vuon­na teh­dyt leik­kauk­set ovat ku­rit­ta­neet kym­me­nien tu­han­sien ih­mis­ten elä­män­ti­lan­net­ta. Moni pää­tös on hal­li­tuk­sen mu­kaan ol­lut vält­tä­mä­tön, et­tä vel­kaan­tu­mis­ta voi­daan py­säyt­tää.

It­sel­le­ni on ol­lut leik­kauk­sis­ta vai­kea kä­sit­tää esi­mer­kik­si sitä, kun vii­me vuon­na pois­tet­tiin työt­tö­myys­tur­van 300 eu­ron kuu­kau­sit­tai­nen suo­ja­o­sa. Suo­ja­o­sa tar­koit­ti sitä, et­tä työt­tö­myys­tur­vaa saa­va saat­toi an­sai­ta 300 eu­roa il­man, et­tä se vä­hen­si hä­nen työt­tö­myys­tur­vaan­sa. Suo­ja­o­san pois­ta­mi­sen ar­ve­len li­sän­neen har­maa­ta ta­lout­ta ja syr­jäy­ty­nei­syyt­tä.

Nyt työn­te­os­ta saat­taa jou­tua ”mak­sa­maan”, jos työt­tö­mäl­tä me­nee vaik­ka 40 eu­roa ben­sa- tai bus­si­ku­lu­ja esi­mer­kik­si 200 eu­ron an­sait­se­mi­seen, joka kui­ten­kin ote­taan lo­pul­ta pois. Mo­nel­le työt­tö­mäl­le ja vel­kaan­tu­neel­le 40 eu­roa on suu­ri sum­ma. Työt­tö­män ei ole enää kan­nus­ta­vaa läh­teä vaik­ka kes­kus­tas­ta Ik­ke­lä­jär­vel­le te­ke­mään hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan töi­tä yh­te­nä päi­vä­nä vii­kos­sa. Yle uu­ti­soi täl­lä vii­kol­la, et­tä hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta avus­ta­jis­ta on Suo­mes­sa kova pula. Sii­hen on toki mo­nia syi­tä. Mo­nel­le edes yk­si vii­kot­tai­nen vii­den tun­nin työ­päi­vä voi ol­la suu­ri asia. Kau­ha­jo­el­la­kin on pal­jon ih­mi­siä, joil­la on työ­ha­lu­ja, mut­ta he ei­vät voi työs­ken­nel­lä kuin kor­kein­taan kah­te­na tai kol­me­na päi­vä­nä vii­kos­sa sai­rau­den vuok­si. Se on myös hyvä muis­taa, et­tei­vät kaik­ki sai­rau­det näy ulos­päin.

Jari-Pek­ka Lai­tio-Ra­mo­ne