En­nen vuot­ta 1995 oli eri­lai­sia poh­din­to­ja Suo­men maa­ta­lou­den pe­rus­teik­si. Maa­ta­lou­den ko­neis­ta­mi­nen ete­ni sa­moin uu­det tuo­tan­to­me­ne­tel­mät, kui­ten­kin elin­tar­vik­kei­ta pi­det­tiin lii­an kal­lii­na, jos­ta syy­tet­tiin lii­an pien­tä ti­la­ko­koa.

Ti­lan­ne oli sama koko Eu­roo­pas­sa. Ei sil­loin kuin ei nyt­kään päät­tä­jät ja asi­an­tun­ti­jat sano, et­tä ruu­an hin­ta ei saa alit­taa tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia, muu­ten ku­vaan as­tuu, et­tä vil­je­li­jä­vä­ki on or­ja­työ­voi­maa ja ja tu­ki­so­pi­mus or­ja­kont­rah­ti, ku­ten tä­nä­kin vuon­na on käy­mäs­sä.

EU:n edel­tä­jän EEC:n va­ra­pu­heen­joh­ta­ja toh­to­ri Sic­co L Mans­holt 50-lu­vun alus­sa eh­dot­ti te­ol­li­seen ruu­an­tuo­tan­toon siir­ty­mis­tä EEC:ssä, jos­ta nimi Mans­holt-suun­ni­tel­ma. Ta­voit­tee­na tuli ol­la lii­an pie­nen ti­lo­jen liit­tä­mi­nen no­pe­al­la ai­ka­tau­lul­la suu­rim­mik­si ko­neel­li­ses­ti hoi­de­tuik­si ruu­an­tuo­tan­to­yk­si­köik­si. Suun­ni­tel­ma il­mei­ses­ti sopi ete­lä­eu­roop­pa­lai­seen ajat­te­luun, vaik­ka suun­ni­tel­ma oli vah­vas­ti so­si­aa­li-dar­wi­nis­ti­nen, et­tä elin­kel­poi­nen tila syö elin­kel­vot­to­man.

EEC:ssä kui­ten­kin las­ket­tiin, et­tä sen kan­san­tu­los­ta voi­daan siir­tää 2-3 pro­sent­tia maa­ta­lou­den tu­ke­mi­seen, kos­ka se oli siir­ty­nyt hii­li- ja te­rä­su­ni­o­nik­si, joka an­toi jous­ton­va­raa ja siir­ty­mi­nen hal­vem­pien elin­tar­vik­kei­den te­ol­li­seen tuo­tan­toon no­peu­tui­si. Mans­holt-suun­ni­tel­ma pani pien­vil­je­li­jä­vä­en lu­jil­le, ku­ten myös suu­ren­tu­neen ti­la­koon vil­je­li­jät. Sen osoit­taa kes­ki­sen ja ete­läi­sen Eu­roo­pan vil­je­li­jä­vä­en jat­ku­va ka­pi­noin­ti hal­li­tus­taan vas­taan, ku­ten myös mie­le­no­soi­tuk­set. Jo nyt pe­lä­tään, et­tä Eu­roop­pa on lui­su­mas­sa ää­ri­oi­keis­ton hal­tuun. Se tie­täi­si koko Eu­roo­pal­le ja sen vil­je­li­jä­vä­el­le vai­keuk­sia. Sa­moin Suo­men ruo­an­tuo­tan­nol­le. Sik­si on pak­ko aloit­taa kan­sal­li­sen ruo­an­tuo­tan­toon siir­ty­mi­sen suun­nit­te­lu.

Mans­holt-suun­ni­tel­ma sopi huo­nos­ti suo­ma­lai­seen Iso­ja­on pe­rus­tal­le muo­tou­tu­nee­seen maa­ta­lou­teen. Iso­ja­ko aloi­tet­tiin 1700-lu­vul­la ja se pe­rus­tui brit­ti­läi­sen ta­lou­sa­jat­te­li­jan John Loc­ken ajat­te­lul­le, et­tä kan­sa­kun­nan maa- ja met­sä­o­mai­suus tuot­taa par­hai­ten, kun vil­je­li­jä­per­he omis­taa sen maan, jota he vil­je­le­vät ja niin pal­jon maa­ta, kun he pys­ty­vät vil­je­le­mään.

Il­man iso­ja­koa de­mok­raat­tis­ta Suo­mea ei enää oli­si. Iso­ja­on mer­ki­tys­tä ei­vät his­to­ri­oit­si­jat, ei­kä ta­lous­vii­saat tai de­mok­raat­ti­set puo­lu­eet ole täy­sin ta­jun­neet, sil­lä lä­hes 300 vuot­ta Suo­mi on his­to­ri­an myl­ler­ryk­sis­tä sel­vin­nyt Iso­ja­on an­si­os­ta. Ja sel­vi­äi­si edel­leen­kin, jos siir­ry­tään kan­sal­li­seen ruo­an­tuo­tan­toon. Ih­me­tel­lä vain täy­tyy 1700-lu­vun sää­ty-yh­teis­kun­nan kau­ko­nä­köi­syyt­tä, et­tä he suos­tui­vat luo­vut­ta­maan maa- ja met­sä­o­mai­suu­den ta­lon­poi­kais­sää­dyn hal­tuun, joka va­ras­sa Suo­mi on sel­vin­nyt tä­hän päi­vään as­ti ja sel­vi­äi­si edel­leen­kin.

Ei­no Wii­ta­läh­det