Jäätelölahjakortit ilahduttivat ystäväpareja
Oranssipaidoille kaksi uutta pelaajasopimusta
Tunnelmallinen ilta 1960-luvun hengessä
Auto ja pyörä yhteen 67:lla – tie suljettiin ja kopterillekin tarve
Sara Hautamäki on puistotyöntekijä
Auto ja pyörä yhteen 67:lla – tie suljettiin ja kopterillekin tarve
"Toivo, tervetuloa kotiin"
Kauhajoelle kolme ylennystä lippujuhlan päivänä
Ravintola Gastron toiminta loppui Kauhajoella
IKH:n toimitusjohtaja Matti Vainionpää on irtisanoutunut
Ystävä Kanadassa
Hyvää ystävänpäivää Kanadasta. Ystävänpäivä oli minulle alunperin lapsuudessa tuntematon käsite. 1970-luvun pikkupoikana Suomessa se ei ollut esillä.
Kanadaan muuton jälkeen se tuli tutuksi ja suklaasydämiä on syöty siitä lähtien. Ystävänpäivä rantautui sitten Suomeen 1980-luvulla sen jälkeen, kun olimme jo muuttaneet maasta, ja on käsitykseni mukaan vakiintunut sittemmin suomalaiseen kalenteriin.
Samansuuntaisesti pojankloppina Seinäjoella syksyinen Halloween oli myös tuntematon käsite, jonka riemukseni opin tuntemaan Kanadassa sinne muuttamisemme jälkeen. Lapsena, kerran vuodessa, ovelta ovelle karkkien perässä, naamari päässä, oli kivaa.
Eteläpohjalaisessa keväisessä pääsiäisessä oli jotain halloweenimaista, kun lapset trullitellen ja virpoen noidiksi pukeutuneena ja kahvipannut mukana keräsivät kolikoita ja makeisia naapurustossa. Tämmöisenä itse muistan pääsiäisen vivahteita lapsuudestani Kauhajoella ja Seinäjoella. Parasta olivat pääsiäiskokot. Se oli meillä sukutapahtuma useampana vuotena, ”vanhan paapan ja mumman” eli isoisovanhempieni luona Laihian Jokisalossa. Kokko oli valtava, maharotoon, ainakin pikkupojan silmissä, ja paukuteltiin siinä myös ilotulitteita kaiken kivan lisäksi. Sukulaisia, serkkuja, ystäviä. Lämpimät muistot.
Meitä on moneen rekeen. Joillakin on erakkomaisempi suuntautuminen, ja ystäviä ei kovinkaan tarvita tai kaivata. Toinen äärilaita ovat ne, jotka sosiaaliperhosena lentävät kukasta kukkaan ja joille tuttavuudet ja ystävyydet suorastaan pursuavat ovista ja ikkunoista. Suurin osa meistä sopii johonkin noiden kahden välimaastoon.
Suomalaisen sielunmaailman tuntien suuntaudumme ehkä hieman enemmän sinne erakko-laitaan kuin sosiaaliperhosen suuntaan. Omakohtaisesti hyviä ystäviä, luotto sellaisia, on hyvin pieni määrä ja ystäväni ovat minulle pitkäaikaisia, elinikäisiä ihmissuhteita. Uskon että useimmilla meillä on kuitenkin pohjimmiltaan vähintään alintajuinen tarve kontaktiin, ihmisyyteen, ystävään. Perustarpeita, enemmän tai vähemmän.
Ystäviä tarvitaan maailmassa monella eri tavalla: henkilökohtaisella tasolla ja kansakuntina. Vaikeina aikoina ystävien tarve on usein suurin. Suomella on nyt myös lopulta ystäviä, vahvoja sellaisia, sitovia suhteita ja siteitä, jotka edesauttavat ennaltaehkäisevästi pitämään räksyttävän kiusaajan loitolla. Ei enää tarvitse olla yksin ja porukassa on parempi.
Minua haastatteli CBC-radio (Kanadassa YLE vastaava) viime viikolla juuri ennen presidentinvaalien toista kierrosta. Radioaseman aamuohjelman juontajaa kiinnostivat Suomen vaalit, minkä vuoksi minulle tuli kutsu studiohaastatteluun.
Vastailin kysymyksiin Suomen hallitusmuodosta yleisesti sekä selvensin presidentin ja pääministerin roolitusta. Kerroin myös Suomen vaalilainsäädännöstä ja miten Suomen ulkopuolella voi Wienin kansainvälisen sopimuksen ja sitä tukevan Kanadan lainsäädännön nojalla, Suomen kansalainen äänestää presidentinvaaleissa. Se on mahdollista vain Suomen virallisissa edustustoissa eli suurlähetystöissä, konsulaateissa ja kunniakonsulaateissa.
Oma kotini kun on virallinen Suomen kunniakonsulaatti, niin meillä järjestettiin presidentinvaalin ensimmäinen ja toinen kierros osana ennakkoäänestystä. Porukkaa tuli ihan kiitettävästi.
Haastattelun lopussa juontaja kysyi minulta, miksi kanadalaisten pitäisi välittää Suomen vaaleista. Vastasin seuraavasti: Suomella ja Kanadalla on pitkäaikaiset hyvät välit. Molemmat maat ovat arktisen alueen reunavaltioita ja ovat entuudestaan lähentyneet toisiaan puolustusliitto NATOn jäseninä. Meitä yhdistää samansuuntaiset arvot ja huolet maailmassa sekä nimenomaan Luoteis-Ontariossa ihmisillä on paljon suomalaisia sukujuuria. Näiden kaiken summana totesin, että syitä on tosiaankin monia olla tietoisia Kanadassa myös Suomen vaaleista, koska ystävät välittävät toisistaan.
Pinnan Pasi Kanadasta
Jäätelölahjakortit ilahduttivat ystäväpareja
Oranssipaidoille kaksi uutta pelaajasopimusta
Tunnelmallinen ilta 1960-luvun hengessä
Auto ja pyörä yhteen 67:lla – tie suljettiin ja kopterillekin tarve
Sara Hautamäki on puistotyöntekijä
Auto ja pyörä yhteen 67:lla – tie suljettiin ja kopterillekin tarve
"Toivo, tervetuloa kotiin"
Kauhajoelle kolme ylennystä lippujuhlan päivänä
Ravintola Gastron toiminta loppui Kauhajoella
IKH:n toimitusjohtaja Matti Vainionpää on irtisanoutunut
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.