Lukijoilta: Trahteerimestaritar
Karhubasket haki vierasvoiton Kisahallista
Kulttuuri pidentää ikää
Lukijoilta: Julkisista hankinnoista
Hella-gallerian näyttely kantaa nimeä Juuret
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Nuoripari viihtyy uudessa hirsitalossa Valkamankylässä
Seppo ja Laura Kullas pyörittävät elokuvateatteri Bio Marlonin toimintaa Topeekan varrella.
Bio Marlon on tärkeä osa Kauhajoen kulttuurihistoriaa
Reetta Pitkäkoski, teksti ja kuva
Yrittäjät Seppo ja Laura Kullas istuvat elokuvateatteri Bio Marlonin aulan penkillä ja katselevat seiniä koristavia julisteita.
Jokainen juliste muistuttaa jostakin elokuvasta, vuosien varrella nähdystä menestyksestä tai parhaillaan teatterissa pyörivästä uutuudesta. Elokuvat ovat kuuluneet tiiviisti elämään jo pitkään. Ensi vuoden alussa Sepolle tulee täyteen 48 vuotta elokuva-alan yrittäjänä ja hänen tyttärensä Laura, kuten koko muu perhe, on ollut yritystoiminnassa mukana aina.
– Muistan, kuinka teini-ikäisenä myin täällä lippuja ja veljeni näyttivät leffoja. Olen hengannut teatterilla jo lapsena. Vanhemmat olivat vaan aika tiukkiksia, eivätkä koskaan päästäneet minua katsomaan leffoja, jos ikäraja ei sitä sallinut, Laura nauraa.
Uudet tilat
Sepon isä Kauko Kullas perusti elokuva-teatterin Kauhajoelle vuonna 1955 yhdessä Risto Uusi-Kokon ja Väinö Tuurin kanssa. Teatteri toimi aluksi nimellä Kino-Linna vanhassa puutalossa, joka sijaitsi Topeekan varrella nykyisen Humanikirppiksen paikalla.
Kino-Linnan rakennus ei täyttänyt teatterille asetettuja vaatimuksia ja lopulta Sepon isä rakennutti uuden talon elokuvateatteritoimintaa varten. Keväällä 1962 vietettiin avajaisia uusissa tiloissa ja samalla yrityksen nimi muuttui Kuvahoviksi.
– Ensi-illassa oli silloin Ben Hur. Samaan taloon avattiin Kauhajoen ensimmäinen valintamyymälä Karikoski. Myöhemmin talossa toimi myös R-kioski, Seppo kertoo.
Hän itse otti vastuun yrityksestä vuonna 1972. Seppo muistaa teatterisalin olleen tuolloin paljon suurempi kuin nykyään. Istumapaikkoja oli lähes kaksinkertainen määrä nykyiseen nähden.
– Salissa on nyt 162 paikkaa, mutta parhaimmillaan niitä oli 308. Salia pienennettiin jossain vaiheessa, kun se oli kävijämäärään nähden liian suuri ja kolkko. Ei siellä ollut oikein tunnelmaa.
Iso notkahdus
1970-luvun alussa, kun Seppo siirtyi Kuvahovin yrittäjäksi, elettiin elokuva-alalla vaikeita aikoja. Näytöksiä oli vain muutama viikossa, sillä televisio oli vuosikymmenen vaihteessa valloittanut suomalaiskodit ja vei katsojia teatterilta.
– 1960-70-luvun vaihteessa television tulo vaikutti paljon. Televisiosta katsottiin kaikki, vaikka olisi tullut vain testikuvaa. Silloin teattereiden katsojamäärissä tapahtui isompi notkahdus.
Television tuloa veikattiin elokuvateattereiden kuolemaksi, mutta toisin kävi. Elokuva on kasvattanut suosiotaan näihin päiviin asti. Nykyään suomalainen elokuva on kovassa nosteessa ja uusia elokuvateattereita rakennetaan ympäri Suomen.
– Kautta historian on veikattu elokuvateatterin kuolemaa. Ensin sen piti olla tv, sitten videot, dvd ja suoratoisto. Mutta edelleen ollaan hengissä, isä ja tytär tuumaavat.
Digi pelasti
Toinen elokuva-alaa mullistanut suuri muutos tapahtui 2000-luvulla, kun siirryttiin digiaikaan. Bio Marlonille ja monille muille pienten paikkakuntien elokuvateattereille se oli pelastus.
– Olimme ihan ensimmäisten joukossa muutoksessa mukana. Pohjanmaalla taisimme olla ihan ensimmäisiä, kun siirryimme digiaikaan vuonna 2009. Se oli meille ihan ratkaiseva pelastus, Seppo toteaa.
Digitaalisuuden myötä pienten paikkakuntien elokuvateatterit eivät enää joutuneet odottamaan vuoroaan uutuuselokuvien kanssa, vaan saivat elokuvat ensi-iltoihin yhtä aikaa isompien kaupunkien kanssa.
– Ennen jouduimme aina odottamaan kopioita 1–2 kuukautta, kun isommat kaupungit menivät edelle. Saimme ne vasta sitten, kun he olivat ensin pyörittäneet leffat, Seppo muistelee.
– Ei se toiminut niin. Ihmiset ovat sellaisia, että jos jostakin elokuvasta puhutaan, se pitää nähdä heti. Eivät he malta odottaa, hän jatkaa.
Kulttuurin vaalimista
Elokuvateatteri Bio Marlon on ollut tärkeä osa Kauhajoen kulttuuritarjontaa jo lähes 65 vuoden ajan. Nykyään teatterissa näytetään vuosittain noin 150 eri elokuvaa. Näytöksien määrä vaihtelee 850–900 välillä.
– Se on iso määrä teatterille, jossa on vain yksi sali. Meillä on ollut ikuinen haave, että saisimme toisen, pienemmän salin, jossa voisi järjestää jatkonäytöksiä ja yksityisnäytöksiä, Kullaat kertovat.
He haluavat vaalia elokuvateatterin tärkeää kulttuuritehtävää pitämällä ohjelmistonsa mahdollisimman laajana ja monipuolisena. Ohjelmistoa laadittaessa painavat muutkin kuin kaupalliset arvot.
Koko juttu on luettavissa 26.9.2019 ilmestyneestä Kauhajoki-lehden yrittäjänumerosta.
Lukijoilta: Trahteerimestaritar
Karhubasket haki vierasvoiton Kisahallista
Kulttuuri pidentää ikää
Lukijoilta: Julkisista hankinnoista
Hella-gallerian näyttely kantaa nimeä Juuret
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Nuoripari viihtyy uudessa hirsitalossa Valkamankylässä
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.