Tätä kir­joit­ta­es­sa­ni kuu­min kan­sal­li­nen kes­kus­te­lum­me kos­kee ky­sy­mys­tä, pi­täi­si­kö kaik­ki itä­ra­jam­me por­tit sul­kea tur­va­pai­kan­ha­ki­joil­ta. Ky­sy­mys liit­tyy ta­sa­pai­not­te­luun kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­tem­me ja yleis­maa­il­mal­lis­ten ih­mi­soi­keuk­sien vä­lil­lä.

Ad­vent­ti puo­les­taan kut­suu mei­tä avaa­maan port­tim­me Jee­suk­sel­le. Pe­rin­tei­nen ad­vent­ti­vir­si ke­hot­taa seu­raa­vas­ti: ”Ava­ja port­tis, ove­si, käy Her­raas vas­taan nöy­räs­ti, kun it­se tai­vaan ku­nin­gas, sun tah­too ol­la vie­ra­has.” (Vir­si 2:1)

Jee­sus­kin tah­too val­loit­taa mei­dät. Ei kui­ten­kaan pa­kot­ta­mal­la ja riis­tä­mäl­lä, vaan lem­pe­äs­ti ja an­te­li­aas­ti, tar­jo­a­mal­la meil­le ate­ri­ayh­teyt­tä. Il­mes­tys­kir­jas­sa Jee­sus sa­noo: ”Minä sei­son ovel­la ja kol­ku­tan. Jos joku kuu­lee mi­nun ää­ne­ni ja avaa oven, minä tu­len hä­nen luok­seen, ja me ate­ri­oim­me yh­des­sä, minä ja hän.” (Ilm.3:20)

Olem­me vii­me vuo­si­na elä­neet ai­ka ah­dis­ta­vaa ai­kaa, jos­sa mei­tä ovat uhan­neet vi­ruk­set, inf­laa­ti­o­pei­kot, so­dat ja ym­pä­ris­tö­ka­tast­ro­fit­kin. Tä­män kai­ken kes­kel­lä tar­vit­sem­me toi­voa tu­le­vai­suu­teen, rak­kaut­ta lä­him­mäi­siin sekä us­koa Ju­ma­laan, joka hy­vän pai­me­nen ta­voin kait­see niin yk­sit­täi­siä ih­mi­siä kuin ko­ko­nai­sia kan­so­ja ja koko luo­ma­kun­taa­kin.

En­sim­mäi­ses­tä ad­ven­tis­ta al­ka­en Kau­ha­jo­en seu­ra­kun­ta kut­suu kau­ha­jo­ki­sia ja ka­ri­jo­ki­sia mo­nen­lai­siin jou­lul­ta tuok­su­viin ti­lai­suuk­siin: jou­lu­juh­liin, jou­lu­kon­sert­tei­hin, jou­lu­kirk­koi­hin, kau­neim­piin jou­lu­lau­lui­hin, … Niis­sä meil­le avau­tuu ovi sel­lai­seen syn­tis­ten pöy­tään, jon­ka pääs­sä is­tuu päi­vän­san­ka­ri­na syn­tis­ten Va­pah­ta­ja. Ter­ve­tu­loa juh­li­maan hä­nen synt­tä­rei­tään.

Jou­ko Ala-Prink­ki­lä

Kau­ha­jo­en seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ra