Ju­ma­la loi tai­vaan ja maan, ja vii­mei­sek­si ih­mi­sen omak­si ku­vak­sen­sa. Hän koh­taa mei­dät luon­nos­sa, elä­mäm­me koh­ta­lois­sa ja kan­so­jen vai­heis­sa, toi­mien mo­nes­ti ta­val­la, jota em­me ym­mär­rä, kai­kel­la on kui­ten­kin tar­koi­tuk­sen­sa, mi­tään ei ta­pah­du Ju­ma­lan tie­tä­mät­tä/sal­li­mat­ta.

Eri­tyi­ses­ti Ju­ma­la il­mai­see it­sen­sä meil­le Py­häs­sä Raa­ma­tus­sa ja Va­pah­ta­jas­sam­me Jee­suk­ses­sa Kris­tuk­ses­sa. Päi­vän evan­ke­liu­mis­sa Joh:3. Jee­sus kes­kus­te­lee yöl­lä saa­pu­neen Ni­ko­dee­muk­sen kans­sa uu­des­ti­syn­ty­mi­ses­tä ja us­kos­ta. Ni­ko­dee­mus oli mies, fa­ri­seus­ten jou­kos­ta, kuu­lu­en Juu­ta­lais­ten hal­li­tus­mie­hiin (suu­reen neu­vos­toon) joh­ta­ja­na ja opet­ta­ja­na hän tun­si py­hät kir­joi­tuk­set ja tah­toi tuo­da omat tie­ton­sa ja us­kon­nol­li­set ko­ke­muk­sen­sa kes­kus­te­luun, sa­no­en: Rab­bi, me tie­däm­me, et­tä si­nun opet­ta­jak­si tu­le­mi­se­si oli Ju­ma­las­ta, sil­lä ei ku­kaan voi teh­dä nii­tä tun­nus­te­ko­ja, joi­ta sinä teet, el­lei Ju­ma­la ole hä­nen kans­san­sa. Jee­sus vas­ta­si ja sa­noi hä­nel­le: To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti minä sa­non si­nul­le: joka ei syn­ny uu­des­ti, yl­hääl­tä, se ei voi näh­dä Ju­ma­lan val­ta­kun­taa. Ni­ko­dee­mus sa­noi hä­nel­le: Kuin­ka voi ih­mi­nen van­ha­na syn­tyä? Ei­hän hän voi men­nä äi­tin­sä koh­tuun ja syn­tyä. Jee­sus vas­ta­si: To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti minä sa­non si­nul­le: jos joku ei syn­ny ve­des­tä ja Hen­ges­tä, ei hän voi pääs­tä si­säl­le Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Ni­ko­dee­mus vas­ta­si ja sa­noi hä­nel­le: Kuin­ka tämä voi ta­pah­tua? Jee­sus vas­ta­si ja sa­noi hä­nel­le: Sinä olet Is­ra­e­lin opet­ta­ja et­kä tätä tie­dä.

Täs­tä yöl­li­ses­tä kes­kus­te­lus­ta on ku­lu­nut n. 2000 vuot­ta. Tie­tä­mät­tö­myyt­tä on ny­kyi­sin­kin. Uu­des­ti­syn­ty­mi­nen on koko pe­las­tuk­sem­me pe­rus­ta. Syn­ty­mi­nen kris­tit­tyyn maa­han ja kris­til­li­sen us­kon tun­nus­ta­mi­nen ei­vät vie­lä rii­tä pe­las­tuk­seen, jos ih­mi­nen ei ole vie­lä syn­ty­nyt uu­des­ti Py­hän Hen­gen voi­mas­ta. Uu­des­ti­syn­ty­mi­nen on ih­meel­li­nen ja yli­luon­nol­li­nen ta­pah­tu­ma, ih­mi­nen ei voi saa­da sitä ai­kaan it­se. Ju­ma­la an­taa sy­dä­meen uu­den suun­nan, joka uu­dis­taa ih­mi­sen vai­kut­ta­en koko hä­nen elä­mään­sä.

Ju­ma­lan ja Va­pah­ta­jam­me Jee­suk­sen Kris­tuk­sen tun­te­mi­nen ja Ju­ma­lan lap­sek­si pää­se­mi­nen on elä­mäm­me kal­lein asia, Joh 3:14-15. Ja niin kuin Moo­ses ylen­si käär­meen erä­maas­sa, niin pi­tää Ih­mi­sen Poi­ka ylen­net­tä­män, et­tä jo­kai­sel­la, joka hä­neen us­koo, oli­si ian­kaik­ki­nen elä­mä. Is­ra­e­lin kan­sa jou­tui (4 Moos:21) ka­pi­noin­nin ym. vuok­si Her­ran lä­het­tä­mien myrk­ky­käär­mei­den pur­ta­vak­si, niin, et­tä pal­jon kan­saa Is­ra­e­lis­ta kuo­li. Niin kan­sa tuli Moo­sek­sen luok­se ka­tu­en syn­te­jään, pyy­tä­en Moo­ses­ta: Ru­koi­le Her­raa, et­tä hän pois­taa käär­meet kim­pus­tam­me. Moo­ses ru­koi­li kan­san puo­les­ta. Her­ra sa­noi Moo­sek­sel­le: Tee it­sel­le­si käär­me ja pane se tan­gon pää­hän, niin jo­kai­nen pur­tu, joka sii­hen kat­soo, jää eloon.

Tämä raa­ma­tun koh­ta (vas­ki­käär­me) on esi­ku­va Jee­suk­ses­ta. Niin kuin Jee­sus­kin ylen­net­tiin ris­til­le, et­tä jo­kai­sel­la, joka hä­neen us­koo, oli­si ian­kaik­ki­nen elä­mä. Mat­kal­la me­kin olem­me (lu­vat­tuun maa­han), mi­hin me us­kom­me, olem­me lait­ta­neet toi­vom­me.

Hy­vää ke­sä­ai­kaa, voi­mia ja ter­veyt­tä kai­kil­le.

Esa Myl­ly­nie­mi

Kau­ha­jo­en srk:n kirk­ko­val­tuu­tet­tu Ka­ri­jo­el­ta