Kauhajokelainen Tangomarkkinoiden livekarsintaan
Päntäneen koulussa parasta on kivat kaverit
Nuoret ampujat menestyivät Kultahippu-finaalissa
Riku Keski-Rauska kirjoitti kirjan kasvonsa peittäneestä Juha Vikatmaasta
Ilmanvaihtourakka oululaisyritykselle
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Kaksi autoa ensin yhteen ja sitten toinen liukui kolmannen päälle
Palvelusihteeri Eija Melender, maaseutusihteeri Mari Saunala ja maaseutupäällikkö Tuomo Varsamäki kertoivat maatalouden perusluvuista Kauhajoen alueella.
Jari-Pekka Laitio-Ramone
Kauhajoella on 442 maatilaa
Jari-Pekka Laitio-Ramone, teksti ja kuva
Vuoden 2013 alussa aloitti toimintansa Kauhajoen kaupungin hallinnoima maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, joka käsittää Kauhajoen, Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat.
Kauhajoella vuonna 2013 oli 523 ja kaksi vuotta myöhemmin 485 maatilaa. Nyt niitä on 442 eli 81 vähemmän kuin 2013. Prosentuaalisesti eroa on noin 15,5 prosenttia. Teuvalla maatiloja on tällä hetkellä 182 (2013 oli 229), Isojoella 142 (169) ja Karijoella 75 (90).
Kauhajoella kasvintuotantotiloja on nyt 318 (2015 oli 353), lypsykarjatiloja 78 (84), lihanautojen kasvatustiloja 18 (18), hevostaloustiloja 14 (15), porsas- ja sianlihatuotantotiloja 12 (13), lammastuotantotiloja yksi (yksi) ja kananmunantuotantotiloja yksi (yksi).
– Kauhajoella on siis 442 maatilaa ja keskimäärin yksi tila jättää vuodessa noin viisi hakemusta. Kauhajoelle on maksettu viljelijöille kansallisia ja EU-tukia yhteensä noin 17 miljoonaa euroa per vuosi, kertoi maaseutuhallinnon maaseutupäällikkö Tuomo Varsamäki.
Kauhajoen toimipisteessä työskentelevät Varsamäen lisäksi palvelusihteeri Eija Melender ja vs. maaseutusihteeri Mari Saunala, joka aloittaa vakinaisena työntekijänä joulukuussa. Isojoen, Karijoen ja Teuvan toimipisteissä on yhteensä kolme työntekijää.
Suurimmat tilat noin 400 hehtaaria
Kauhajoella on noin 23 000 hehtaaria peltopinta-alaa.
– Kauhajoella suurimpien tilojen koot ovat 397 ja 387 hehtaaria. Keskimääräinen koko on 51,75 hehtaaria. Yhteistoiminta-alueella isoin tila on 678 hehtaaria, mainitsi Kauhajoella 14 vuotta työskennellyt Varsamäki.
Rehuohran osuus on tänä vuonna 4675 hehtaaria. 2015 määrä oli 5612. Kauraa on tänä vuonna 4304 (4156), perunaa 432 (362) ja öljykasveja 631 (1439) hehtaaria. Nurmien ja laidunten osuus on 7267 (5980) hehtaaria.
Saunala mainitsi tänä vuonna Kauhajoella tehdyn muutamia uusia hukkakauralöydöksiä.
Epävarmoja asioita
Sukupolvenvaihdoksia Kauhajoella on tehty 2017-19 yhteensä 15. Kaupungissa on jonkin verran maatalousyhtymiä. Viime vuosina Kauhajoella on vuosittain osakeyhtiöitetty noin 10 maatilaa.
– Suunnitelmien pitää olla pitkäjänteisiä ja tulosta täytyy tulla aika paljon, että yhtiöittäminen kannattaa. Rajoittavana tekijänä on jonkin verran ollut se, että yhtiöittämisasioita hoitavat ovat tällä hetkellä ylityöllistettyjä, tiesi maaseutupäällikkö Varsamäki.
Koko juttu on luettavissa 9.10.2019 ilmestyneestä Kauhajoki-lehdestä.
Kauhajokelainen Tangomarkkinoiden livekarsintaan
Päntäneen koulussa parasta on kivat kaverit
Nuoret ampujat menestyivät Kultahippu-finaalissa
Riku Keski-Rauska kirjoitti kirjan kasvonsa peittäneestä Juha Vikatmaasta
Ilmanvaihtourakka oululaisyritykselle
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Kaksi autoa ensin yhteen ja sitten toinen liukui kolmannen päälle
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.