Jäl­leen ke­vät ja tu­tut tee­mat näin Ka­na­dan-suo­ma­lai­sit­tain: eu­ro­vii­sut, Stan­ley Cup -pu­do­tus­pe­lit ja MM-lät­kä. Mut­ta pu­hu­taan­pa het­ki myös huo­lis­ta.

Pääl­lim­mäi­se­nä tie­tys­ti lät­kä. Suru on suu­ri, kun oma suo­sik­ki­ni Ed­mon­ton Oi­lers sai läh­tö­pas­sit en­sim­mäi­sen kier­rok­sen pu­do­tus­pe­leis­tä. Kat­ke­raa pet­ty­myk­sen kalk­kia. Näh­dään­kö Ed­mon­to­nin huip­pu­pe­laa­jia MM-ki­sois­sa? Mi­ten käy Suo­men ja Ka­na­dan? Jän­ni­tys siir­tyy nyt toi­sil­le aree­noil­le.

Tääl­tä etääl­tä kat­sot­tu­na Suo­mes­sa hy­vin­voin­ti­val­ti­o­ta aje­taan as­teit­tain alas, kun ra­hat ei­vät enää rii­tä. Sote ja bud­jet­ti­leik­kauk­set ovat ar­ki­päi­vää. On­ko vaih­to­eh­toa? On, ve­la­not­to. Mut­ta on­ko se kes­tä­vää? Sii­tä ol­laan mon­taa miel­tä, ei­kä ku­kaan tun­nu oi­kein tie­tä­vän vas­taus­ta var­mas­ti.

Jos kat­soo Yh­dys­val­to­ja, mit­ta­kaa­va kar­kaa jo kä­sis­tä. Val­ti­on­vel­ka on noin 35 000 mil­jar­dia dol­la­ria. Sum­ma on niin ab­sur­di, et­tei sitä oi­kein hah­mo­ta. Jos sil­lä os­tet­tai­siin vaik­ka­pa uu­sia Mer­su­ja, niin nii­tä tu­li­si noin 580 mil­joo­naa kap­pa­let­ta, jo­nos­sa lä­hes 70 ker­taa maa­pal­lon ym­pä­ri tai lä­hes seit­se­män ker­taa Kuu­hun as­ti pus­ku­ri pus­ku­ris­sa kiin­ni. Sil­ti vel­kaa ote­taan vuo­sit­tain li­sää lä­hes 2 000 mil­jar­dia. Täs­sä koh­taa moni lak­kaa enää edes yrit­tä­mäs­tä ym­mär­tää.

Mitä ta­pah­tuu sinä kau­nii­na päi­vä­nä, kun vel­ko­jat ha­lu­a­vat ra­han­sa ta­kai­sin tai uut­ta vel­kaa ei enää an­ne­ta? Pok­sis­ta sa­noo il­ma­pal­lo. Mitä sil­loin ta­pah­tuu maa­il­man­ta­lou­del­le? Täs­tä me­nos­ta tu­lee mie­leen Raa­ma­tun jae: ”Syö­kääm­me ja juo­kaam­me, sil­lä huo­men­na me kuo­lem­me.”

Ka­na­das­sa vel­kaa on noin 1 000 mil­jar­dia USD eli noin 30 000 dol­la­ria per asu­kas. Suo­mes­sa noin 200 mil­jar­dia, suun­nil­leen sa­maa ta­soa per hen­ki­lö. Ero löy­tyy kas­vus­ta: Ka­na­dan vä­ki­lu­ku kas­vaa no­pe­as­ti maa­han­muu­ton myö­tä, Suo­mes­sa hy­vin hi­taas­ti.

Vel­ka voi ol­la suur­ta, jos ta­lous on suu­ri. Mut­ta ra­jan­sa kai­kel­la. Län­si­mais­sa nii­tä ra­jo­ja nyt ko­e­tel­laan, kun hy­vin­voin­nis­ta ei ha­lu­ta luo­pua, vaik­ka ra­haa ei ole en­ti­seen ta­paan, ei­kä ku­kaan ha­lua ol­la se, joka sa­noo ää­neen mis­sä raja oi­ke­as­ti me­nee.

Suo­mi ja Ka­na­da ovat mo­nel­la ta­paa sa­mas­sa ti­lan­tees­sa: ta­lous ys­kii. Ka­na­das­sa Yh­dys­val­to­jen tul­li­po­li­tiik­ka on is­ke­nyt te­ol­li­suu­teen, eri­tyi­ses­ti te­räk­seen, alu­mii­niin, met­sä- ja au­to­te­ol­li­suu­teen, ja työ­paik­ko­ja on ka­don­nut kym­me­niä tu­han­sia. Vas­tauk­se­na hal­li­tus pa­nos­taa nyt voi­mak­kaas­ti inf­rast­ruk­tuu­riin ja vien­tiin, eri­tyi­ses­ti Aa­si­aan ja Eu­roop­paan. Kal­lis­ta ja hi­das­ta, mut­ta uut­ta kas­vua ja suun­taa ta­voi­tel­laan ve­lal­la.

Suo­mi on va­lin­nut toi­sen tien: leik­kauk­set. Mitä jos Suo­mi ko­kei­li­si Ka­na­dan mal­lia? Vel­ka­ve­tois­ta kas­vua, in­ves­toin­te­ja, ku­lu­tuk­sen ja ra­ken­ta­mi­sen vauh­dit­ta­mis­ta. Saa­tai­siin po­ru­kat ku­lut­ta­maan, fir­mat in­ves­toi­maan ja ta­lous liik­keel­le. Se oli­si kal­lis ja ris­ki­al­tis täys­kään­nös, mut­ta ny­kyi­nen lin­ja­kaan ei ole il­mai­nen.

Mitä jos saa­tai­siin tai­ka­sau­va, jol­la sopu ja so­dat lop­puun? Uu­si ja jär­ke­vä joh­to en­sin Ve­nä­jäl­le ja Yh­dys­val­toi­hin. Ei kai sii­nä muu­ta tar­vit­tai­si. Tu­li­si maa­il­man­laa­jui­nen jäl­leen­ra­ken­nus­buu­mi, jos­sa ve­tu­ri­na Uk­rai­na, Lähi-itä ja Ve­nä­jä. Val­ta­va nou­su­kau­si ko­et­tai­si kor­ja­ta kai­ken sen, min­kä kal­liil­la aseil­la tu­hot­tiin ja tär­vel­tiin. Lu­ke­mat­to­mia ih­mis­koh­ta­loi­ta ei ra­hal­la tie­ten­kään pys­tyt­täi­si kor­vaa­maan.

Ka­na­da ja Eu­roop­pa lä­he­ne­vät toi­si­aan muu­ten­kin. Pre­si­dent­ti Ale­xan­der Stubb vie­rai­li hil­jat­tain Ot­ta­was­sa, ja kes­kus­te­luis­sa vi­lah­ti jopa aja­tus Ka­na­dan mah­dol­li­ses­ta EU-jä­se­nyy­des­tä. Ei eh­kä ihan heti, mut­ta aja­tus ker­too suun­nas­ta. Mi­käs sii­nä, jos Poh­jois-At­lan­tin lii­tos­sa on Turk­ki, niin mik­sei Eu­roo­pan uni­o­nis­sa voi­si ol­la Ka­na­da. Sym­pa­ti­at ja aja­tuk­set kun ovat ai­ka lail­la sa­moil­la lin­joil­la Ka­na­dan ja suu­rim­man osan Eu­roo­pan mai­den kans­sa. Yh­tei­se­nä huo­le­nai­hee­na on esi­mer­kik­si Yh­dys­val­to­jen ar­vaa­ma­ton käy­tös, lin­jauk­set ja nii­den vai­ku­tuk­set.

Sa­mal­la Ka­na­das­sa on poh­dit­tu jopa eu­ro­vii­sui­hin osal­lis­tu­mis­ta. Se­kään ei oli­si täy­sin en­nen­kuu­lu­ma­ton­ta, on­han Aust­ra­lia mu­ka­na, ja ka­na­da­lai­nen Ce­li­ne Dion voit­ti ki­sat jo vuon­na 1988 Sveit­sil­le.

Ki­vaa kun suo­ma­lai­set ovat ol­leet kär­ki­ka­hi­nois­sa sekä vii­me vuon­na et­tä tä­män vuo­den veik­kauk­sis­sa. Suo­men ”Lie­kin­hei­tin” näyt­tää ja kuu­los­taa hy­väl­tä ja on po­vauk­sis­sa kirk­kaas­ti yk­kö­se­nä täl­lä het­kel­lä. Toi­vot­ta­vas­ti en­nak­ko­suo­si­kin odo­tuk­set tänä vuon­na tuot­ta­vat voi­ton.

Ke­vät te­kee tu­lo­aan ja jäl­leen ker­ran elä­mä voit­taa. Tal­ven kah­leet su­la­vat, ja meil­lä­kin vii­mei­set lu­men­rip­peet ka­to­a­vat. To­sin vie­lä viik­ko sit­ten kuu­lin, et­tä Lap­pe hiih­to­kes­kuk­ses­sa lii­ka puu­te­ri­lu­mi hait­ta­si liis­te­ri­voi­te­lua. Näin­kin voi ke­vät tök­kiä.

Hy­vää ke­vät­tä toi­voo,

Pin­nan Pasi Ka­na­das­ta