Kaupungin hankintojen kilpailutuksesta keskustelua
Elämäni laulut koskettivat ihmisiä
Ikkeläjärviset taistelevat tuulimyllyjä vastaan
Timonen laulaa The Voice of Finlandissa jälleen tällä viikolla
Risto-Matti Rousku jatkaa oranssipaitojen valmennuksessa
Vuoden ensimmäinen vauva tuli maailmaan paukkupakkasella
Tapon yritys toissaviikonloppuna Kauhajoella
Yksi loukkaantui Aron hallipalossa - paikalle tuli pelastushelikopterikin
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Raju kolari Yrjänäiskylässä
Maahenki on kustantanut kirjan ITE-taiteilija Alpo Koivumäestä.
Koivumäen Alpon elämä kansien välissä
Erja Pekkala, teksti ja kuvat
Kauhajoki-seura ry. lahjoitti Alpo Koivumäelle heinäkuussa hänen 80-vuotispäivillään taiteilijasta ja hänen taiteestaan kertovan kirjan nimeltään Alpon savannilla.
Pääosassa ovat kuvat Alpon luomista eläimistä ja miehestä työnsä äärellä. Jo pelkästään kuvia selaamalla saa välähdyksen siitä, minkälaista taidetta mies tekee ja minkälaisille retkille taide on hänet johdattanut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
Kirja antaa mahdollisuuden tarkastella hyvin läheltä taidokkaasti luotuja villieläimiä, maatiaisia kotieläimiä sekä muutamaa ihmishahmoa - hehkulampun kannat silminä tai vanha bensatankki sarvikuonon kilpenä saa hymyn huulille. Havainto yllättää, mutta myös ilahduttaa, sillä tuttujen esineiden löytäminen romusta luodussa taiteessa houkuttaa miettimään, miten eri tavoin asioita voi nähdä, kun vain antaa mielikuvitukselleen mahdollisuuden.
Niinhän sitä sanotaan, että silmät ovat sielun peili ja Alpo on saanut teoksiin sielua ja elävyyttä tekemällä kaikille eläimilleen eloisat silmät lasista tai muusta materiaalista, joka kiinnittää katsojan huomion ja saa valon hohtamaan salaperäisesti. Tämän huomaa viimeistään kirjan sivuilta, jos siihen ei ole ennen huomiota kiinnittänyt tai töitä koskaan edes nähnyt.
Vaatimaton mies
Tarina johdattaa lukijan aluksi Alpon lapsuuteen ja elämään maatilalla yhdessä ison perheen kanssa. Loviisa Kautiaisen haastattelujen kautta muodostuu kuva poikkeuksellisen lahjakkaasta pojasta, joka jo pienestä lähtien näki maailman eri tavalla kuin ikätoverinsa tai perheensä näki. 1900-luvun puolessavälissä ei ollut koulukuraattoreita tai terapeutteja takertumassa ikätovereiden leikkejä karttavaan ja omissa oloissa viihtyvään lapseen ja Alpo sai rauhassa hommailla omiaan ja piirrellä piirustuksiaan.
Kirjasta käy ilmi miehen monipuolinen lahjakkuus ja kiinnostus asioihin, jotka eivät jokaista yhdessä huoneessa ja yhdessä pihassa elänyttä maaseudun miestä kiinnosta. Kirja vahvistaa myös jo ennalta syntynyttä kuvaa siitä, että Alpo on varmasti maailman vaatimattomin mies - arvokkaita kunniamainintoja ja mitaleja on jo pitkä rivi, mutta ei hän niillä pröystäile. Kertoo kyllä kirjassa sydämensä olevan täynnä suurta kiitollisuutta.
Alpon elämäntarina on aivan hämmästyttävä. 62-vuotiaana mies, joka aikaisemmin on matkustanut vain kerran armeijan aikana Tilkan sairaalaan, on yhtäkkiä reissannut enemmän, kuin monet maailmankansalaisiksi itseään tituleeraavat. Hän on nähnyt ja hänelle on esitelty paikkoja, joista me muut emme edes tiedä saatikka, että osaisimme unelmoida niistä.
Koivumäen kylän Alpo Alpeilla on kummallinen mielikuva, mutta aivan ihastuttava kuva kirjassa. Alpon eläimiä on ollut palatsien puutarhoissa ja maailmankuuluissa taidemuseoissa, ja silti taiteilija on edelleen vanha kunnon Alpo, joka saa inspiraationsa kirjojen kuvista ja muiden hylkäämästä romusta.
Kriitikon mieleen
Kautiaisen lisäksi kirjaa on ollut tekemässä joukko taiteen ja kulttuurin merkkihenkilöitä. Kirjaan on lainattu jo edesmenneen kuvataiteilija ja taidekriitikko Erkki Pirtolan teksti, jossa hän kuvailee saapumistaan ensimmäisen kerran Alpon savannille. Kiemurtajakäärme, sarvikuono - peltikötikkä ja Hakkapeliitta-raajaiset krokotiilit hämmästyttivät kriitikon.
– Koivumäki on mitä parhain esimerkki pihamaataiteilun rajattomasta riemusta, siitä kuvanluomisen tarpeesta, joka muotoilee itsensä kaikkien sääntöjen ja oppineisuuksien ulkopuolella, Pirtola kirjoittaa.
Taiteen tohtori ja nykyään Hämeenlinnan kaupungin lastenkulttuuripäällikkö Minna Haveri kertoo tekstissään saapuneensa ensimmäistä kertaa savannille vuonna 2002, jolloin hän oli nuori väitöskirjatutkija. Hän kuvailee Alpon tapaa tehdä töitään ja ITE-taiteelle leimallisia piirteitä. ITE on lyhennys sanoista itse tehty elämä ja se tarkoittaa Suomessa tehtyä kouluttamattomien taiteilijoiden arjen ympäristöissä syntyvää taidetta.
– Alpo taivuttaa metallia, takoo peltiä, muotoilee autonrenkaiden kumia, silppuaa juomatölkkejä, sulattaa rehusäkkien muovia ja leikkaa silmiä varten läpinäkyvää muovia pulloista. Hän löytää eläimen osan öljypohjasta tai hakkaa jäntevän muodon peltikanisterista, Haveri ihasteli tekstissään.
Alpo ja Ranskan Henri
Toimittaja, filosofian tohtori ja taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta hakee kirjoituksessaan Alpo Koivumäen ja vuosina 1844–1910 eläneen ranskalaisen itseoppineen taiteilijan Henry Rousseaun töiden yhtymäkohtia. Hän kävi ensimmäisen kerran Koivumäen kylässä vuonna 2003, mukanaan sveitsiläinen valokuvaaja Mario del Curto ja ranskalainen taiteentuntija Jean-Noël Montaigné. Pari vuotta tuon käynnin jälkeen del Curton suuria värivalokuvia Alpo Koivumäestä pihapiireineen oli esillä Pariisissa.
– Palmut huojuvat ja villieläimet kirmaavat viidakossa Henry Rousseaun maalauksissa, kuten Koivumäen pihasavannilla, kertoo Kivirinta kirjoittaneensa vuonna 2006 Helsingin Sanomissa.
Kivirinta näkee molempien taiteilijoiden töissä samankaltaisen aihe- ja fantasiamaailman, jota voi vain hämmästellä ja nauttia niiden runollisuudesta. Hämmästyttävää on myös se, että Koivumäestä ja Pablo Picassosta kirjoitetaan samalla sivulla.
Rousseaun töitä on edelleen esillä yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen taidemuseoiden näyttelyissä ympäri maailmaa, on siis erittäin jännittävää miettiä, minkälaisen kädenjäljen Alpo Koivumäki jättää kansainväliseen taidehistoriaan.
Iso joukko tekijöitä
Kirjan viimeisen osan ennen Kauhajoki-seuran puheenjohtaja Liisa Ruismäen loppupuheenvuoroa ja kiitossanoja, käyttää emeritusprofessori Seppo Knuutila syventääkseen lukijalle, mitä visuaalinen nykykansantaide eli ITE ilmentää.
– Suomalainen ITE on ainutlaatuista omalla tavallaan, rosoista, ”eläimellistä”, ironista, sydämellistä ja kauempaa katsottuna eksoottista, Knuutila kirjoittaa.
Hän tuo esille, että ITE-teoksia on mittaamaton kirjo ja teosten taianomainen voima tulee siitä, että niiden kautta avautuu visuaalinen maailma myös menneeseen. Alpon töiden hauskuutta hän kuvaa kertomalla pihansa leijonapariskunnasta, joilla on hernerokkasilmät.
176-sivuinen kirja sisältää pitkästi toistasataa kuvaa Alpon töistä ja miehestä töidensä parissa. Kirjan on kustantanut Kauhajoki-seura. Tuotannon ja toimitustyön ovat tehneet Liisa Heikkilä-Palo ja Elina Vuorimies ja taiton ja kuvankäsittelyn Marko Mäkinen. Kuvaajat ovat Veli Granö, Minna Haveri, Risto Kautiainen, Seppo Knuuti, Mirja Koivisto, Jean-Noël Montaigné, Hannu Paju sekä Sanni Seppo. Lisäksi kuvia on perheestä sekä lapsena maalatuista töistä.
Kuuluisien ihmisten sanontoja jää elämään ja Alpo Koivumäen signeeraama löytyy heti Knuutilan otsikon alta. ”Jos taide lähentää ihmisiä, silloin se pitää paikkansa yhteiskunnassa.” Kirja saa ymmärtämään, kuinka suuri ja kuuluisa taiteilija Alpo Koivumäki itse asiassa on.
Juttu on julkaistu alunperin 2.8.2019 ilmestyneessä Kauhajoki-lehdessä!
Kaupungin hankintojen kilpailutuksesta keskustelua
Elämäni laulut koskettivat ihmisiä
Ikkeläjärviset taistelevat tuulimyllyjä vastaan
Timonen laulaa The Voice of Finlandissa jälleen tällä viikolla
Risto-Matti Rousku jatkaa oranssipaitojen valmennuksessa
Vuoden ensimmäinen vauva tuli maailmaan paukkupakkasella
Tapon yritys toissaviikonloppuna Kauhajoella
Yksi loukkaantui Aron hallipalossa - paikalle tuli pelastushelikopterikin
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Raju kolari Yrjänäiskylässä
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.