Kä­sit­te­len täs­sä mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­ses­sa kah­ta toh­to­ri Lau­ri Vaa­ran väi­tös­kir­jaa. Tuon esiin asi­oi­ta, jot­ka kos­ke­vat maa­ti­la- ja met­sä­ta­lout­ta ja maa­seu­dun au­ti­oi­tu­mi­sen syi­tä.

Väi­tös­kir­jat on jul­kais­tu Ka­na­va-leh­des­sä 1/2015. Toh­to­ri Vaa­ra: ”1960 -lu­vul­le saak­ka puun­kor­juun työ­voi­ma ja kul­je­tus saa­tiin yk­si­no­maan maa­ti­loil­ta. Maa­ta­loust­rak­to­rei­den osuus met­sä­kul­je­tuk­sis­sa nou­si 1950-lu­vun lo­pul­ta al­ka­en ja oli 1960-lu­vun alus­sa noin 40 pro­sent­tia, kun­nes maa­ta­loust­rakt­ro­rit syr­jäy­tet­tiin ja 1960-lu­vun lo­pul­la käyt­töön tuli yk­si­käyt­töi­nen met­sät­rak­to­ri.” Tätä toh­to­ri Vaa­ra sa­noo ”Me­ga­luo­kan vir­heek­si ja vää­rin­kä­si­tyk­sek­si, vaik­ka ta­pah­tu­maa ni­mi­tet­tiin ra­ti­o­na­li­soin­nik­si, vaik­ka met­sät­rak­to­rin käyt­töön ei ol­lut mi­tään jär­ki­pe­räis­tä syy­tä.”, sil­lä puun­kor­juun te­hok­kuus, et­tä met­sä­ta­lou­den toi­mi­a­la ym­mär­ret­tiin vää­rin.

Met­sä­ta­lou­den suun­nit­te­lu­ko­mi­tea mää­rit­te­li 1961 puun­kor­juun te­hok­kuu­den työ­tuot­ta­vuu­den, jota mi­ta­taan työ­tun­nin kuu­ti­o­met­reil­lä, kun taas ta­lou­se­lä­mäs­sä se mi­ta­taan pal­ve­lun tai ta­va­ran yk­sik­kö­kus­tan­nuk­sil­la. Ei huo­mi­oi­tu met­sät­rak­to­rin kor­ke­am­man hin­nan kor­ko­kus­tan­nuk­sia, ei­kä la­vet­ti­kul­je­tuk­sen kus­tan­nuk­sia. Ne nos­ta­vat met­sä­ko­neen kus­tan­nuk­sia kor­ke­am­mik­si, vaik­ka met­sä­ko­neen tuo­tos on kor­ke­am­pi.”

Toh­to­ri Vaa­ra: ”Met­sä­ko­ne otet­tiin käyt­töön edis­tyk­sen suu­re­na harp­pauk­se­na vuo­si­na 1967-72”, ”Tämä harp­paus ai­heut­ti sa­man­lai­sen ta­lou­se­lä­män ro­mah­duk­sen, kuin muut­kin maa­il­mal­la ta­pah­tu­neet edis­tyk­sel­li­set harp­pauk­set.”, ” Lä­hes kai­kil­la maa­ti­loil­la oli teh­ty puun­kor­juu­ta joko oma­na työ­nä tai palk­ka­työ­nä ti­lan ul­ko­puo­lel­la.”, ”Tu­lo­jen lop­pu­mi­nen ro­mah­dut­ti maa­ti­la­ta­lou­den.”, ”Maa­seu­dun elin­kei­no­e­lä­mä jou­tui kaa­ok­seen, kun kym­me­net tu­han­net vil­je­li­jät lo­pet­ti­vat ti­lan­pi­don ja ti­lo­jen väki muut­ti Ruot­siin tai kau­pun­kei­hin.”, ”Suu­res­sa muu­tos­sa, jota pi­de­tään Eu­roo­pan suu­rim­pa­na rau­ha­na­jan muut­to­liik­kee­nä.”, ”Yleen­sä luul­laan, et­tä maa­seu­dun elin­kei­no­kaa­os joh­tui 1960-lu­vun yli­tuo­tan­nok­si kas­va­nees­ta maa­ta­lous­tuo­tan­nos­ta”, ”Tuo­tan­non alen­ta­mis­kei­not, ku­ten pel­to­jen pa­ke­toin­ti ja nau­to­jen teu­ras­tus­palk­ki­ot oli­vat va­paa­eh­toi­sia, ei­kä nii­tä teh­ty kan­nat­ta­vil­la ti­loil­la. Huo­nos­ti kan­nat­ta­vat pie­net ti­lat oli­si­vat oli­si­vat pois­tu­neet tuo­tan­nos­ta rau­hal­li­sen ke­hi­tyk­sen kaut­ta, mut­ta met­sät­rak­to­ri teki ke­hi­tyk­ses­tä suu­ren muu­ton, kun kan­nat­ta­vis­ta ti­lois­ta teh­tiin huo­nos­ti kan­nat­ta­via vie­mäl­lä tal­vi­kau­den an­si­ot. Puun­kor­juun ra­ti­o­na­li­soin­ti joh­ti lo­pul­ta sii­hen, et­tä puun­kor­juus­ta tuli puu­nos­ta­jien kol­lek­tii­vi­ta­lout­ta isän­nöt­tä­mäl­lä ra­hal­la.”

Met­sät­rak­to­ri vie­tiin yk­si­tyis­met­siin vä­ki­val­loin ot­ta­mal­la met­sä­no­mis­ta­jil­ta pois puun­kor­juus­ta päät­tä­mi­nen. Es­te met­sät­rak­to­rin tiel­tä pois­tet­tiin siir­ty­mäl­lä puun pys­ty­kaup­poi­hin, jol­loin ote­taan ura­ka­nan­ta­jan oi­keus puun­myy­jäl­tä ja puun­kor­juu jär­jes­tet­tiin yh­ti­öi­den met­sä­o­sas­to­jen joh­ta­mak­si kol­lek­tii­vi­sek­si ta­lou­dek­si, jo­ten kor­juu­kus­tan­nuk­set pe­ri­tään puun­myy­jil­tä ja met­sä­o­sas­to mää­rää ura­koin­ti­pal­kan, jo­ten puun­myy­jä ei tie­dä brut­to­tu­lo­aan, ei­kä met­sä­o­sas­ton kor­juu­palk­kaa, vaan teh­das­hin­nan ja näin syn­tyy toh­to­ri Vaa­ran mai­nit­se­ma isän­nä­tön raha.

Ei­no Wii­ta­läh­det