Kau­ha­jo­ki-leh­ti

Kan­sain­vä­lis­tä ho­lo­kaus­tis­sa me­neh­ty­nei­den muis­to­päi­vää vie­te­tään 27. tam­mi­kuu­ta nat­sien vai­nois­sa kuol­lei­den muis­tok­si. Suo­mes­sa päi­vä tun­ne­taan vai­no­jen uh­rien muis­to­päi­vä­nä.

Mil­joo­nat jou­tui­vat nat­sien hir­mu­te­ko­jen koh­teek­si kan­sal­li­suu­den, bi­o­lo­gis­ten piir­tei­den ja po­liit­tis­ten mie­li­pi­tei­den vuok­si. Har­vat kui­ten­kaan tie­tä­vät, et­tä nat­sien uh­rei­hin lu­keu­tui myös erään pai­kal­li­ses­ti toi­mi­van us­kon­to­kun­nan jä­se­niä. Tuol­loin ni­mit­täin tu­han­net Je­ho­van to­dis­ta­jat jou­tui­vat kär­si­mään kris­til­li­sen us­kon­sa vuok­si.

Je­ho­van to­dis­ta­jat – tai raa­ma­tun­tut­ki­jat, ku­ten hei­tä ai­em­min kut­sut­tiin – oli­vat ”ai­noa ryh­mä, jota vai­not­tiin kol­man­nes­sa val­ta­kun­nas­sa ai­no­as­taan us­kon­nol­li­sen va­kau­muk­sen­sa vuok­si”, sa­noo pro­fes­so­ri Ro­bert Ger­warth. His­to­ri­oit­si­ja Chris­ti­ne Kin­gin mu­kaan nat­sit lei­ma­si­vat Je­ho­van to­dis­ta­jat ”val­ti­on vi­hol­li­sik­si”, kos­ka he ”kiel­täy­tyi­vät jul­ki­ses­ti omak­su­mas­ta edes vä­häi­sim­piä [nat­sis­min] piir­tei­tä, jot­ka ei­vät ol­leet so­pu­soin­nus­sa hei­dän us­kon­kä­si­tys­ten­sä kans­sa”.

Po­liit­ti­ses­ti puo­lu­eet­to­mat Je­ho­van to­dis­ta­jat ei­vät us­kon­sa vuok­si suos­tu­neet esit­tä­mään ”Heil Hit­ler” -ter­veh­dys­tä, osal­lis­tu­maan ra­sis­ti­siin tai vä­ki­val­tai­siin te­koi­hin ei­vät­kä liit­ty­mään Sak­san ar­mei­jaan. Kin­gin mu­kaan he myös ”toi­vat kir­jal­li­suu­des­saan esil­le hal­lin­non pa­huu­den, mu­kaan lu­kien sen, mitä ta­pah­tui juu­ta­lai­sil­le”.

Je­ho­van to­dis­ta­jat oli­vat en­sim­mäi­siä, joi­ta lä­he­tet­tiin kes­ki­tys­lei­reil­le. Lei­reil­lä hei­dät saat­toi tun­nis­taa eri­tyi­ses­tä mer­kis­tä – vi­o­le­tis­ta kol­mi­os­ta. Nat­si-Sak­sas­sa ja sen mie­hit­tä­mis­sä mais­sa asui 35 000 Je­ho­van to­dis­ta­jaa ja yli kol­man­nes heis­tä koh­ta­si suo­raa vai­noa. Useim­mat jou­tui­vat pi­dä­te­tyik­si ja van­ki­laan. Sa­to­ja Je­ho­van to­dis­ta­jien lap­sia vie­tiin nat­sien ko­tei­hin ja kas­va­tus­lai­tok­siin. Noin 4 200 Je­ho­van to­dis­ta­jaa lä­he­tet­tiin kes­ki­tys­lei­reil­le.

Joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Det­lef Gar­be kir­joit­ti: ”Oli ylei­ses­ti tie­dos­sa, et­tä nat­si­hal­lin­non ta­voit­tee­na oli pyyh­kiä raa­ma­tun­tut­ki­jat täy­sin pois Sak­san his­to­ri­as­ta.” Ar­vi­ol­ta 1 600 Je­ho­van to­dis­ta­jaa kuo­li, heis­tä 370 te­loit­ta­mal­la.

Nat­sit yrit­ti­vät mur­taa Je­ho­van to­dis­ta­jien us­kon­nol­li­sen va­kau­muk­sen tar­jo­a­mal­la heil­le va­paut­ta vas­ti­neek­si tot­te­le­vai­suus­lu­pauk­ses­ta. Va­ki­o­muo­toi­ses­sa Erk­lä­run­gis­sa (jul­kais­tiin en­si ker­ran vuon­na 1938) vaa­dit­tiin, et­tä al­le­kir­joit­ta­ja luo­pui­si us­kos­taan, il­mi­an­tai­si muut Je­ho­van to­dis­ta­jat, alis­tui­si täy­sin nat­si­hal­lin­non alai­suu­teen ja puo­lus­tai­si ase kä­des­sä isän­maa­ta. Van­ki­loi­den ja lei­rien vir­kai­li­jat yrit­ti­vät usein ki­du­tuk­sen, nä­län ja vä­sy­myk­sen avul­la saa­da Je­ho­van to­dis­ta­jia al­le­kir­joit­ta­maan lu­pauk­sen. Gar­ben mu­kaan ”erit­täin har­vat” Je­ho­van to­dis­ta­jat kiel­si­vät us­kon­sa.

Ken­raa­li Char­les de Gaul­len vel­jen­ty­tär ja Rans­kan vas­ta­rin­ta­liik­keen jä­sen, Ge­ne­viè­ve de Gaul­le, sa­noi nais­puo­li­sis­ta Je­ho­van to­dis­ta­jis­ta, jot­ka oli­vat van­kei­na Ra­vensbrüc­kin kes­ki­tys­lei­ris­sä: ”Ihai­lin heis­sä suu­res­ti sitä, et­tä he oli­si­vat voi­neet kos­ka ta­han­sa pääs­tä pois, jos he oli­si­vat vain al­le­kir­joit­ta­neet pa­pe­rin, jos­sa he lu­paa­vat luo­pua us­kos­taan. Nämä nai­set, jot­ka näyt­ti­vät niin hei­koil­ta ja lop­puun aje­tuil­ta, oli­vat lop­pu­jen lo­puk­si vah­vem­pia kuin SS, jol­la oli voi­maa ja kaik­ki kei­not käy­tet­tä­vis­sään. – – [Je­ho­van to­dis­ta­jil­la] oli lu­juu­ten­sa, ei­kä ku­kaan ky­en­nyt nu­jer­ta­maan hei­dän tah­don­voi­maan­sa.”

Je­ho­van to­dis­ta­jien kes­tä­vyys pa­kot­ta­mi­sy­ri­tys­ten edes­sä on jyrk­kä vas­ta­koh­ta sil­le, mi­ten yh­teis­kun­nas­sa ylei­ses­ti mu­kau­dut­tiin nat­sien ta­voit­tei­siin en­nen ho­lo­kaus­tia ja sen ai­ka­na. Se, mi­ten ta­val­li­set ih­mi­set vas­tus­ti­vat ra­sis­mia, vä­ki­val­taa ja ää­rim­mäis­tä kan­sal­lis­mie­li­syyt­tä rau­ha­no­mai­sin kei­noin on har­kin­nan ar­vois­ta tänä kan­sain­vä­li­se­nä ho­lo­kaus­tis­sa me­neh­ty­nei­den muis­to­päi­vä­nä.