– Ru­nou­den ym­pä­ril­lä jär­jes­te­tään mel­ko har­voin ta­pah­tu­mia. Minä pi­dän ru­nout­ta kir­jal­li­suu­den ylim­pä­nä muo­to­na. Nuo­re­na tai te­at­te­ri­kor­ke­a­kou­lu­vuo­si­na en ym­mär­tä­nyt ru­nou­des­ta pal­jo­a­kaan, vaik­ka ru­no­ja toki siel­lä lau­sut­tiin. Ru­nous ei sil­loin opis­ke­lu­ai­koi­na vain tun­tu­nut omal­ta ju­tul­ta. Nyt olen hu­rah­ta­nut nii­hin täy­sin. Olen ai­na iloi­nen, kun löy­dän ru­non, jon­ka ha­lu­ai­sin esit­tää, sa­noi Han­nu-Pek­ka Björk­man.